Tunneilmaisujen merkitys englantilaisten sisarusten hierarkioissa 1600-luvulla
Tunneilmaisujen tutkiminen 1600-luvun englantilaisten sisarusten välillä tuo esille tapoja, joilla näitä hierarkkisia suhteita voitiin sekä ylläpitää että haastaa. FM Sara Ala-Hynnilä käsittelee väitöskirjassaan sitä, kuinka siskot ja veljet ilmaisivat toisilleen tunteita kuten vihaa, rakkautta ja surua sekä sitä, miten ne liittyivät heidän valtasuhteisiinsa.
Varhaismoderneita länsieurooppalaisia yhteiskuntia käsitellessä huomio kiinnittyy usein avioparin välisiin hierarkioihin, mutta 1600-luvun Englannissa alempaan aateliin ja yhteiskunnan keskitasoon kuuluneet sisaruksetkaan eivät olleet tasa-arvoisia.
Tutkimus valottaa, miten tunneilmaisut ovat osa valtasuhteiden muokkaamista sisarusten välillä. Tunneilmaisut auttoivat hierarkiassa korkeassa asemassa olevia sisaruksia ylläpitämään valta-asemaansa. Esimerkiksi vanhimmat veljet nuhtelivat nuorempia sisaruksia vihaisesti osoittaen asemiensa eriävyyttä.
Myös muilla kuin vanhimmilla veljillä oli vaikutusmahdollisuuksia
Väitöskirja osoittaa, että myös heikommassa asemassa olevat sisarukset saivat kuitenkin mahdollisuuksia vaikuttaa toistensa toimintaan tunneilmaisujen avulla.
Vaikka naisilla oli yhteiskunnallisesti miehiä heikompi asema, osa siskoista silti vastusti vanhimman veljensä tahtoa tunneilmaisuihin tukeutumalla. Toisaalta rakkauden ilmaisun kautta siskot ja veljet pyrkivät vaikuttamaan paremmassa asemassa oleviin sisaruksiinsa.
– Rakkautta tietenkin ilmaistiin myös rakkauden takia eikä tunteista puhuttu ja niistä kirjoitettu aina vain vallankäytön vuoksi, Ala-Hynnilä muistuttaa.
Tunteiden ilmaisun lisäksi sisarukset pyrkivät vaikuttamaan toisiinsa esimerkiksi pyytämällä anteeksi tai lohduttamalla välttääkseen tunneilmaisujen kohteeksi joutumista sekä muuttaakseen toistensa tunneilmaisuja.
FM Sara Ala-Hynnilän yleisen historian väitöskirja ”The Power of Emotions: Sibling Relations in England in the Long 17th Century” tarkastetaan 26.1.2024 kello 12.00 Seminaarinmäellä salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori, professori Katie Barclay (University of Adelaide) ja kustoksena professori Pertti Ahonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9904-9
Taustatietoja:
Sara Ala-Hynnilä on syntynyt Jyväskylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän normaalikoulun lukiosta. Hän valmistui Mikkelin Ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi ennen palaamistaan Jyväskylään opiskelemaan historiaa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2018. Väitöskirjatutkimuksen hän aloitti tammikuussa 2019. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.
Lisätietoja:
Sara Ala-Hynnilä, sara.s.ala-hynnila@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Muuttolintujen kevät -sovellus saatavissa nyt myös Ruotsissa8.4.2025 15:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa jo kolmatta vuotta käytössä ollut Muuttolintujen kevät -sovellus on herättänyt runsaasti mielenkiintoa Ruotsissa. Sovellus tunnistaa tekoälyn avulla pihassa visertelijän ja mahdollistaa oman lajilistan keräämisen sovellukseen. Nyt sovellus julkaistaan myös Ruotsin Apple- ja Android-sovelluskaupoissa.
Paikallaanololle altistava perimä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä8.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Ihmisen taipumus paikallaanoloon voi olla evoluution suosima käyttäytymisen piirre, mutta siitä huolimatta aktiivisuuteen pyrkiminen on tärkeää, muistuttaa Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus. Tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että geeniperimä, joka altistaa paikallaanololle, on yhteydessä suurempaan riskiin sairastua yleisimpiin sydän- ja verisuonitauteihin. Suuri geneettinen alttius paikallaanoloon voi lisätä sairastumisriskiä jopa 20 %.
Maahanmuuttaneille eväitä työhön ja opiskeluun maksuttomasta suomen kielen koulutuksesta – tervetuloa hakuinfoon 9.4.2025!7.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
JYU.INTEGRA-koulutus on maksuton suomen kielen koulutus. Koulutus on tarkoitettu korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttaneille, joiden tavoitteena on jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai täydentää jo opiskelemaansa tutkintoa korkeakoulussa.
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme