Maahanmuuttajista muokkaantuu Suomeen työväen alaluokka

Suomalainen maahanmuuttajien oikeudellista asemaa koskeva järjestelmä muodostaa maahanmuuttajista muista poikkeavan erilaisen työntekijäluokan, joka voidaan sulkea tasa-arvoisen suomalaisen työmarkkina- ja hyvinvointijärjestelmän suojelun ja etuoikeuksien ulkopuolelle.

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille työssä käyvänä alaluokkana tapahtuu monin tavoin, jotka ovat sille epätasa-arvoisia ja epäedullisia.

Epätasa-arvo ilmenee kahdella tavalla. Maahanmuuttajia alistetaan heidän työpaikkojensa ja ammattiensa profiilin perusteella. He päätyvät usein tehtäviin, jotka ovat sosiaalisesti ala-arvoisempia. Toisaalta heidän työmarkkinataitojaan aliarvioidaan tai niitä ei arvosteta lainkaan.

Lisäksi ne työpaikat ja ammatit, joihin maahanmuuttajat sijoittuvat, muuttuvat myös alistetuiksi. Suomessa koulutettujen maahanmuuttajasairaanhoitajien työmarkkinakokemukset havainnollistavat erinomaisesti tätä seikkaa. Myös muilla, kuten tietotekniikan aloilla, kehitys osoittaa vastaavia yhtäläisyyksiä.

Työmarkkinoiden ilmeisen segmentoitumisen pysäyttäminen tai korjaaminen on erittäin epätodennäköistä ja ehkä mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että vaikka maahanmuuttajien tekemät työt ovat sosiaalisesti alisteisia, ne ovat välttämättömiä suomalaisen hyvinvointivaltion toimivuudelle.

Täyttääkseen tasa-arvon lupauksensa kansalaisilleen, Suomi tarvitsee vanhustenhoitajia, julkisen liikenteen kuljettajia sekä julkisten laitosten siivoojia. Monet suomalaiset voivat hyödyntää oikeuttaan sosiaalietuuksiin kieltäytyäkseen näistä töistä, mutta korkeasti koulutetut maahanmuuttajat, jotka ovat laillisesti joutuneet sosioekonomisesti haavoittuvaan asemaan, eivät tähän pysty.

Globaalin työympäristön jatkaessa kehittymistään kansainvälisen muuttoliikkeen, digitaalisen- ja vihreän murroksen, sekä epätyypillisten työmuotojen yleistymisen myötä, Suomessa tulisi tarkistaa, miten henkilöresursseja käytetään.

– Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että Suomen muuttoliiketavoitteita ja niiden oikeudenmukaisuutta on pohdittava uudelleen, ja nykyisiin muuttoliikerakenteisiin tarvittavia muutoksia on arvioitava uudelleen, Ndomo tiivistää.

YTM Quivine Ndomon väitöskirja "Työväen aliluokka: Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoiden laitamilla" tarkastetaan 26.1.2024 al6kaen klo 12.00 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Robert MacKenzie, Karlstad Business School ja kustoksena professori Nathan Lillie, Jyväskylän yliopisto.

Taustatietoa:

Quivine Ndomon tutkimus toteutettiin osittain EU:n rahoittaman Horisontti 2020 SIRIUS-hankkeen ja Jyväskylän yliopiston humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan apurahan turvin.

Ndomo ottaa tutkimuksessaan ja opetuksessaan huomioon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulman. Hän käyttää teorioita kansalaisuudesta, eriytyneestä toimijuudesta ja työmarkkinoiden segmentoitumisesta, sekä elämäkerrallisia tutkimusmenetelmiä.

Lisätietoja: Quivine Ndomo, quivine.a.ndomo@jyu.fi, +358406603265