Tuottavuus kasvoi yrityksissä, jotka hyödynsivät dataa koronapandemian iskettyä
Työn tuottavuus kasvoi merkittävästi muita enemmän yrityksissä, jotka investoivat ensimmäisenä pandemiavuonna enemmän ohjelmistoihin, tietokantoihin sekä digitalisaatioon, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Investointien positiivisia tuottavuusvaikutuksia oli kuitenkin havaittavissa ainoastaan palvelusektorilla. Enemmän dataan pandemian ensimmäisenä vuonna investoineiden suurien palvelualan yrityksien työn tuottavuus oli muita yrityksiä enemmän kasvussa. Työntekijöiden koulutustasolla nähtiin tähän olevan merkittävä yhteys. Lisäksi yrityksien suuremmat Investoinnit dataan vuonna 2020 lisäsivät yrityksien todennäköisyyttä kuulua tuottavuuden eturintamaan.

COVID-19-pandemia aiheutti merkittäviä häiriöitä globaaleilla markkinoilla. Se vaikutti muun muassa toimitusketjuihin, muutti kuluttajien käyttäytymistä, lisäsi taloudellista epävarmuutta sekä toi monien toimialojen yritysten liiketoiminnalle ennennäkemättömiä haasteita.
Tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Digitalization and resilience: data assets and firm productivity growth during the COVID-19 pandemic" (Etla Working Paper 113) tarkastellaan yritysten investointeja dataan ja ICT:hen, ja niiden vaikutusta tuottavuuskasvuun pandemian ensimmäisenä vuonna. Tutkimuksessa hyödynnettiin yhdistettyä työntekijä-työnantaja-aineistoa 13 609 suomalaisesta yrityksestä vuosilta 2015–2020. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ja Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimus osoittaa, että pandemiaa edeltävinä vuosina enemmän ohjelmistoihin ja tietokantoihin sekä digitalisaatioon investoineiden yritysten työn tuottavuus kasvoi merkittävästi muita yrityksiä enemmän. Data- ja digi-investointien positiiviset tuottavuusvaikutukset näkyivät kuitenkin vain palvelusektorilla, sillä teollisuusyritysten joukossa ei näyttöä tilastollisesti merkitsevistä vaikutuksista ollut. Lisäksi yrityksissä, joiden työntekijöiden koulutustaso oli korkeampi, työn tuottavuus kasvoi enemmän investointien seurauksena. Työntekijöiden koulutuksella nähtiinkin olevan merkittävä yhteys data- ja digi-investointien tuottavuuteen.
"Suomessa palvelualan tuottavuuskehitys on ollut kansainvälisessä vertailussa varsin heikkoa. Tutkimuksemme viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että enemmän dataan ja laajemmin digitalisaation investoivat palvelualan yritykset ovat pystyneet nostamaan työn tuottavuutta merkittävästi näiden investointien avulla. Datan hyödyntämisessä on valtavasti tuottavuuspotentiaalia, ja viimeistään nyt yritysten olisi syytä etsiä strategioita ja käytäntöjä datan hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. Näin voidaan edistää myös yritysten resilienssiä tulevaisuuden odottamattomien haasteiden varalle", Etlan Heli Koski sanoo.
Vaikka datan hyödyntäminen liiketoiminnassa oli pääosin vasta alkuvaiheessa tarkasteluvuonna 2020, aineisto osoittaa, että yritykset, jotka investoivat enemmän dataan, tietokantoihin ja tieto- ja viestintäteknologioihin (ICT), kuuluivat myös muita yrityksiä todennäköisemmin toimialansa tuottavuuden eturintamaan. Tutkimus tarjoaa selvää näyttöä yritysten investoinneista datavarantoihin ja datan hyödyntämistä edellyttäviin liiketoimintamalleihin liittyvästä tuottavuuskasvupotentiaalista.
Analyysi vahvistaa koulutuksen olevan merkittävä data- ja digi-investointeja täydentävä investointi.
"Osaaminen ja koulutus ovat keskeisessä roolissa siinä, kuinka suuria tuottavuushyötyjä Suomessa pystytään saamaan irti datan hyödyntämisestä ja laajemmin digitalisaatiosta. Tämänkin takia on syytä pitää huolta koulutussektorin tehokkaasta toiminnasta ja panostaa kansainvälisten osaajien houkutteluun", Koski linjaa.
Koski, Heli & Fornaro, Paolo:"Digitalization and Resilience: Data Assets and Firm Productivity Growth During the COVID-19 Pandemic". ETLA Working Papers No 113. 16.1.2024.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla, p. 050 466 3214, heli.koski@etla.fi
Johtava tutkija Paolo Fornaro, Labore, p. 040 9658 449 paolo.fornaro@labore.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä toimialan taloustiede ja makrotaloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme