Tuottavuus kasvoi yrityksissä, jotka hyödynsivät dataa koronapandemian iskettyä
Työn tuottavuus kasvoi merkittävästi muita enemmän yrityksissä, jotka investoivat ensimmäisenä pandemiavuonna enemmän ohjelmistoihin, tietokantoihin sekä digitalisaatioon, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Investointien positiivisia tuottavuusvaikutuksia oli kuitenkin havaittavissa ainoastaan palvelusektorilla. Enemmän dataan pandemian ensimmäisenä vuonna investoineiden suurien palvelualan yrityksien työn tuottavuus oli muita yrityksiä enemmän kasvussa. Työntekijöiden koulutustasolla nähtiin tähän olevan merkittävä yhteys. Lisäksi yrityksien suuremmat Investoinnit dataan vuonna 2020 lisäsivät yrityksien todennäköisyyttä kuulua tuottavuuden eturintamaan.
COVID-19-pandemia aiheutti merkittäviä häiriöitä globaaleilla markkinoilla. Se vaikutti muun muassa toimitusketjuihin, muutti kuluttajien käyttäytymistä, lisäsi taloudellista epävarmuutta sekä toi monien toimialojen yritysten liiketoiminnalle ennennäkemättömiä haasteita.
Tänään julkaistussa tutkimuksessa ”Digitalization and resilience: data assets and firm productivity growth during the COVID-19 pandemic" (Etla Working Paper 113) tarkastellaan yritysten investointeja dataan ja ICT:hen, ja niiden vaikutusta tuottavuuskasvuun pandemian ensimmäisenä vuonna. Tutkimuksessa hyödynnettiin yhdistettyä työntekijä-työnantaja-aineistoa 13 609 suomalaisesta yrityksestä vuosilta 2015–2020. Tutkimuksen ovat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ja Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro.
Tutkimus osoittaa, että pandemiaa edeltävinä vuosina enemmän ohjelmistoihin ja tietokantoihin sekä digitalisaatioon investoineiden yritysten työn tuottavuus kasvoi merkittävästi muita yrityksiä enemmän. Data- ja digi-investointien positiiviset tuottavuusvaikutukset näkyivät kuitenkin vain palvelusektorilla, sillä teollisuusyritysten joukossa ei näyttöä tilastollisesti merkitsevistä vaikutuksista ollut. Lisäksi yrityksissä, joiden työntekijöiden koulutustaso oli korkeampi, työn tuottavuus kasvoi enemmän investointien seurauksena. Työntekijöiden koulutuksella nähtiinkin olevan merkittävä yhteys data- ja digi-investointien tuottavuuteen.
"Suomessa palvelualan tuottavuuskehitys on ollut kansainvälisessä vertailussa varsin heikkoa. Tutkimuksemme viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että enemmän dataan ja laajemmin digitalisaation investoivat palvelualan yritykset ovat pystyneet nostamaan työn tuottavuutta merkittävästi näiden investointien avulla. Datan hyödyntämisessä on valtavasti tuottavuuspotentiaalia, ja viimeistään nyt yritysten olisi syytä etsiä strategioita ja käytäntöjä datan hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. Näin voidaan edistää myös yritysten resilienssiä tulevaisuuden odottamattomien haasteiden varalle", Etlan Heli Koski sanoo.
Vaikka datan hyödyntäminen liiketoiminnassa oli pääosin vasta alkuvaiheessa tarkasteluvuonna 2020, aineisto osoittaa, että yritykset, jotka investoivat enemmän dataan, tietokantoihin ja tieto- ja viestintäteknologioihin (ICT), kuuluivat myös muita yrityksiä todennäköisemmin toimialansa tuottavuuden eturintamaan. Tutkimus tarjoaa selvää näyttöä yritysten investoinneista datavarantoihin ja datan hyödyntämistä edellyttäviin liiketoimintamalleihin liittyvästä tuottavuuskasvupotentiaalista.
Analyysi vahvistaa koulutuksen olevan merkittävä data- ja digi-investointeja täydentävä investointi.
"Osaaminen ja koulutus ovat keskeisessä roolissa siinä, kuinka suuria tuottavuushyötyjä Suomessa pystytään saamaan irti datan hyödyntämisestä ja laajemmin digitalisaatiosta. Tämänkin takia on syytä pitää huolta koulutussektorin tehokkaasta toiminnasta ja panostaa kansainvälisten osaajien houkutteluun", Koski linjaa.
Koski, Heli & Fornaro, Paolo:"Digitalization and Resilience: Data Assets and Firm Productivity Growth During the COVID-19 Pandemic". ETLA Working Papers No 113. 16.1.2024.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Heli Koski, Etla, p. 050 466 3214, heli.koski@etla.fi
Johtava tutkija Paolo Fornaro, Labore, p. 040 9658 449 paolo.fornaro@labore.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Paolo Fornarojohtava tutkijaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:+358 40 9658 449paolo.fornaro@labore.fiLiitteet
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä toimialan taloustiede ja makrotaloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
KUTSU | Labore julkistaa kevään 2025 talousennusteen torstaina 3.4. klo 105.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Onko matalasuhdanne viimein historiaa? Latistaako kansainvälinen epävarmuus kasvuodotuksia? Milloin työttömyys vähenee?
Kasvutyöryhmän raportti vuoti julkisuuteen – eriävä mielipiteeni perintöverosta27.2.2025 16:12:12 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon asettama kasvutyöryhmä on valmistellut ehdotuksia yksityisen sektorin kasvun vauhdittamiseksi. Helsingin Sanomat uutisoi 27.2.2025, että ryhmä esittää perintö- ja lahjaveron poistamista ja sen korvaamista luovutusvoittoverolla. Tutkimuskirjallisuuden perusteella en pidä ehdotusta perusteltuna ja olen esittänyt raporttiin eriävän mielipiteeni, joka on luettavissa tämän tiedotteen lopussa.
Tutkimus: Sambia on altis humanitaarisille kriiseille ilmaston tuodessa uusia uhkia25.2.2025 09:12:17 EET | Tiedote
Sambian sosiaaliturvajärjestelmä ei pysty vastaamaan tehokkaasti toistuviin kriiseihin, kuten kuivuuteen ja tautiepidemioihin, jotka syventävät köyhyyttä ja yhteisöjen haavoittuvuutta. Uusi tutkimus paljastaa järjestelmän keskeiset puutteet, kuten riittämättömän rahoituksen, heikon koordinaation ja hitaat reagointimekanismit. Asiantuntijat peräänkuuluttavat ennakoivia ratkaisuja, kuten sääolosuhteiden ennakoinnin kehittämistä, kattavampia väestörekistereitä toimien kohdentamista varten, parempaa integraatiota, kestävää rahoitusta, vahvempia lainsäädäntöpuitteita, jotta Sambia voisi suojata väestöään kriisitilanteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme