Hyvinvointialueilla palautuminen ja työkyky edellyttävät tukitoimia
Suuri osa sote-alan ja pelastustoimen työntekijöistä on palautunut työstä huonosti hyvinvointialueiden ensimmäisenä toimintavuonna. Työn epävarmuustekijät lisääntyivät vuonna 2023 entisestään, ja alentunut työkyky on yleistynyt erityisesti alle 30-vuotiailla sote-ammattilaisilla.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 18.1.2024
Työterveyslaitoksen tilannekatsaus hyvinvointialueiden ensimmäisestä vuodesta kokoaa yhteen Mitä kuuluu? - ja Hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksen keskeiset tulokset kaikkiaan 11 hyvinvointialueelta vuodelta 2023. Nopea organisoituminen vuoden 2023 alussa toi lisäpaineita työhön ja heikensi hyvinvointia etenkin sirpalealueilla, joilla lukuisista organisaatioista muodostettiin uusi hyvinvointialue.
Tilannekatsaus esittelee myös pitkän ajan trendejä vuodesta 2000 lähtien sote-alan töissä, työyhteisöissä ja johtamisessa. Vuoden 2023 tutkimuskyselyihin osallistui lähes 68 400 työntekijää (vastausprosentti 55).
Toimintaympäristön nopea muutos kasvatti kuormitusta
Hyvinvointialueille siirtyminen toteutettiin erittäin nopeasti ja suurien haasteiden keskellä, mikä on kasvattanut kuormitusta.
– Kuormituksen kasvu on osunut töihin ja tehtäviin, joita rasittavat jo ennestään vuorotyö ja paljon työtä määrällisesti ja aikapaineessa. Tämä kaikki nakertaa hyvinvointia, muistuttaa tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Joka toinen työntekijä ei ole voinut vaikuttaa muutoksiin työssään. Vain 16 prosenttia kokee muutokset myönteisinä. Suuri osa työntekijöistä palautuu huonosti ja kokee oman työkykynsä alentuneen.
Työntekijät mukaan muutosten suunnitteluun
Kokemukset alentuneesta työkyvystä ovat huolestuttavan yleisiä aloilla, joissa on paheneva työvoimapula. Tutkimusjohtajan mukaan tarvitaan myös yhteisötason keinoja ylläpitää työkykyä ja edistää työstä palautumista jo työvuoron aikana.
– Hyvinvointialueiden johtamisessa ja kaikissa ratkaisuissa on syytä ottaa huomioon se, miten työtä muutetaan ja kehitetään sujuvaksi siten, että se samalla tukee työkykyä ja työstä palautumista. Työntekijät pitää ottaa mukaan jo muutosten suunnitteluun. Kehittämistä työyksiköissä kannattaa ripotella työaikasuunnitteluun ja toistuviin palaverikäytäntöihin, Laitinen korostaa.
Sote ja pelastustoimi voivat myös oppia toisiltaan. Soten erityinen voimavara näyttää olevan työyhteisön yhteistyön toimivuus. Pelastustoimen työntekijöistä useampi puolestaan palautuu työstä paremmin.
– Näiden alojen veto- ja pitovoimaisuuden lisäämiseksi on hyvä tunnistaa työhyvinvoinnin tilannekuvan erot ja yhtäläisyydet. Parhaita ratkaisuja kannattaa hyödyntää, Laitinen kehottaa.
Voimavaratekijät kannattelevat sote-töissä
Työterveyslaitoksen vuodesta 2000 lähtien tekemät toistomittaukset osoittavat myös myönteisiä kehityskulkuja. Kuormitus on hieman helpottunut koronapandemian raskauttamista huippuvuosista. Voimavaratekijät, kuten työn palkitsevuus, mielekkyys ja työhön panostaminen, ovat säilyneet ennallaan.
– Yhteistoiminta ja työyhteisöt ovat merkittäviä voimavaroja sote-työssä, ja aiemmin saavutettu korkea taso on säilynyt hyvinvointialueilla vuonna 2023. Henkilöstön arvioiden mukaan lähijohtamisen oikeudenmukaisuus on jonkin verran parantunut, ja arvio lähiesihenkilön toiminnasta on erittäin positiivinen, tutkimusprofessori Mika Kivimäki luettelee.
Veto- ja pitovoimassa ei tapahtunut merkittävää heikentymistä, mutta ei myöskään havaittu korjaantumista.
– Halukkuus suositella työnantajaa ystäville on jatkanut laskuaan. Yli puolet henkilöstöstä harkitsi työnantajan vaihtamista, toisaalta näin he ovat tehneet jo viime vuosina, Kivimäki muistuttaa.
Nuorten arviossa työkyvystään iso pudotus
Toistomittaukset osoittavat alentuneen työkyvyn yleistyneen karusti sote-alalla. Kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä alentunut työkyky on yleistynyt, ja erityisesti tilanne on huonontunut viime vuosikymmenen aikana alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä.
– Vuonna 2000 alle 30-vuotiaista kuusi prosenttia ei kokenut työkykyään parhaaksi mahdolliseksi. Vuonna 2023 vastaava luku oli 29 prosenttia, Kivimäki sanoo.
Syy ei ole selvä, mutta siihen on viitteitä. Nuorten sote-ammattilaisten työkyvyn heikkenemistä eivät selitä muutokset työkuormituksessa, työn hallintamahdollisuuksissa tupakoinnissa tai liikuntatottumuksissa. Sen sijaan samanaikaisesti nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet ja heidän arvionsa koetusta terveydestä on heikentynyt.
Lisätietoja
- Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, puh. 046 851 4426
- Tutkimusprofessori Mika Kivimäki, Työterveyslaitos, mika.kivimaki@helsinki.fi, puh. 050 448 9300
Tutustu tutkimuksiin
Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 -mediatilaisuuden esitys (pdf)
Hyvinvointialueiden henkilöstötutkimus: Muutostrendit 2000 – 2023 -mediatilaisuuden esitys (pdf)
Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023 -tutkimuskatsaus (Julkari)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Förvaringsutrymmen av dålig kvalitet och brist på information ökar riskerna i museiarbetet16.4.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska museiarbetarnas uppfattningar om riskfaktorerna i arbetsmiljöerna motsvarar inte helt de verkliga riskerna på arbetsplatserna. I Arbetshälsoinstitutets undersökning utvecklades praktiska lösningar för att bekämpa hälsoeffekter på museer.
Tutkimus: Heikkolaatuiset säilytystilat ja tiedon puute lisäävät museotyön riskejä16.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten museotyöntekijöiden käsitykset työympäristöjen vaaratekijöistä eivät täysin vastaa todellisia riskejä työpaikoilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa kehitettiin käytännön ratkaisuja terveysvaikutusten torjumiseksi museoissa.
Study: Low-quality storage rooms and lack of information increase the risks of museum work16.4.2025 08:00:00 EEST | Press release
Finnish museum workers’ perceptions of hazards in their working environments do not fully correspond to the actual risks at workplaces. A study by the Finnish Institute of Occupational Health developed practical solutions to combat health effects in museums.
Verktygslådan för psykisk hälsa användes närmare 130 000 gånger för att utveckla arbetshälsan14.4.2025 15:52:53 EEST | Pressmeddelande
Främjandet av arbetshälsan och den psykiska hälsan har gått från ord till handling med hjälp av Programmet för psykisk hälsa i arbetslivet. Under de senaste två åren har man på tusentals finländska arbetsplatser genomfört förändringar som stödjer arbetsflödet och arbetsförmågan genom att utnyttja Verktygslådan för psykisk hälsa. En av hemligheterna bakom populariteten var att verktygen passar in i arbetets vardag och ledarskap.
Mielenterveyden työkalupakkiin tartuttiin lähes 130 000 kertaa työhyvinvoinnin kehittämiseksi14.4.2025 15:52:53 EEST | Tiedote
Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä on päästy sanoista tekoihin Työelämän mielenterveysohjelman vauhdittamana. Viimeisen kahden vuoden aikana tuhansilla suomalaisilla työpaikoilla tehtiin työn sujuvuutta ja työkykyä tukevia muutoksia hyödyntämällä Mielenterveyden työkalupakkia. Yksi suosion salaisuus oli siinä, että työkalut sopivat osaksi työn arkea ja johtamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme