“Edistys? Se on geeneissämme!” 33 Nobel-palkittua vaatii vetoomuksellaan Euroopan parlamenttia tukemaan uusia geeniteknologioita

Tänään Euroopan parlamentin jäsenille on lähetetty avoin kirje, joka kehottaa heitä "hylkäämään tieteenvastaisen pelottelun" ja äänestämään uusien geeniteknologioiden (NGT) puolesta tärkeässä äänestyksessä. Vetoomuksen on allekirjoittanut tähän mennessä 33 Nobel-palkinnon saajaa ja yli 1000 eurooppalaista tieteentekijää.

Vetoomuksen allekirjoittajien joukossa ovat muun muassa uraauurtava biokemisti Emmanuelle Charpentier ja mikrobiologi Jennifer Doudna, jotka jakoivat vuoden 2020 Nobel-palkinnon fysiologiasta/lääketieteestä kehittämänsä CRISPR-cas9 - geenimuokkaustekniikan ansiosta. Teknologiaa pidetään yhtenä merkittävimmistä läpimurroista biologian historiassa ja se on ollut nyt NGT-keskustelun ytimessä. Muita avoimen kirjeen allekirjoittajia ovat mm. maailmankuulut tieteentekijät Steven Pinker ja Peter Singer. Pinker toimii bioetiikan professorina Princetonin yliopistossa ja Singer on psykolingvisti, tietokirjailija ja arvostettu julkinen ajattelija.

CRISPR-cas9:n käyttö kasvinjalostuksessa voi vähentää merkittävästi torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön tarvetta maataloudessa samalla kun se lisää ruokaturvaa kehittämällä ilmastokestäviä kasvilajikkeita.

"NGT:t tarjoavat valtavan potentiaalin kestävään maatalouteen, parannettuun ruokaturvaan ja innovatiivisiin lääketieteellisiin ratkaisuihin", sanovat allekirjoittajat. "Kannustamme teitä kuuntelemaan alati kasvavaa maanviljelijöiden enemmistöä, jotka tukevat geeniteknologioiden hyödyntämistä sekä alan todellisia asiantuntijoita Brysselin kuplan tieteenvastaisten lobbaajien sijaan. Vetoamme teihin, että äänestätte NGT:iden puolesta."

NGT:iden potentiaalin hyödyntämättä jättäminen on myös taloudellisesti merkittävä menetys, toteavat allekirjoittajat, joka "voi maksaa Euroopan taloudelle 300 miljardia euroa vuodessa 'menetettyinä hyötyinä' useilla sektoreilla." [1]

Kaikkien katseet ovat nyt ENVI-valiokunnan äänestyksessä, jonka on suunniteltu olevan 24. tammikuuta. Jos valiokunta hyväksyy aloitteen, asia etenee 5. helmikuuta olevaan täysistunnon äänestykseen Strasburgissa. Kymmenien aktivistien kansainvälisestä WePlanet-verkostosta - erityisten nuorten tieteentekijöiden ja maanviljelijöiden - odotetaan osoittavan mieltään parlamentin ulkopuolella kyseisenä päivänä NGT:iden puolesta.

Hollantilainen mikrobiologi Hidde Boersma, joka vastaa vetoomuksen koordinoinnista, sanoo: "NGT-äänestys on suuri hetki Euroopan parlamentille. Valitsevatko he rationaalisuuden ja optimismin vai taipuvatko tieteenvastaisen pelottelun edessä? Nyt, enemmän kuin koskaan, on aika valita optimismi, jota esimerkiksi Euroopan nuoret tieteentekijät ja maanviljelijät edustavat."

Suomessa vetoomuksen kasvoina toimii Suomen tunnetuin tieteen kansantajuistaja, Turun yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, joka on jo vuosikymmenten ajan puhunut geeniteknologioiden puolesta.

“On ymmärrettävää, että ihminen lähtökohtaisesti kannattaa kaikkea luonnonmukaista. Iso kysymys kuitenkin on, mikä on luonnonmukaista ja mikä luonnotonta. Elämme tällä hetkellä luonnonmukaisuuden harhassa, joka ei perustu tieteeseen. Käytännössä kaikki kasvit, joita nykyisin syömme, ovat pitkällisen kasvinjalostuksen tuotetta, joka on paljon sattumanvaraisempi prosessi kuin uudet tarkat geeniteknologiat”, toteaa Valtaoja. 

Valtaojan mukaan tiedon lisääminen uusista geeniteknologioista on avainasemassa siinä, että saamme valjastettua nämäkin tieteen hienot saavutukset hyötykäyttöön ihmiskunnan hyväksi.

LUE KOKO VETOOMUS JA ALLEKIRJOITTAJALUETTELO TÄÄLTÄ. 

[1] https://allianceforscience.org/blog/2023/10/new-report-details-the-e3-trillion-cost-of-europe-saying-no-to-science-on-gene-editing/