Epäsäännöllinen unirytmi koettelee keski-ikäisen terveyttä
Epäsäännöllinen unirytmi on tutkimuksen mukaan yhteydessä keski-ikäisten heikompaan sydän- ja verisuoniterveyteen. Vaihtelevat nukkumaanmenoajat näyttävät kasvattavan etenkin vyötärönmittaa. Tulokset käyvät ilmi Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan yhteisestä tutkimuksesta.
Kyseessä on ensimmäinen keski-ikäisiin kohdistuva laaja väestötutkimus, jossa käytettiin aktiivisuusmittaria liikkumisen ja unirytmin seuraamiseen. Tulosten mukaan liikunta vähensi epäsäännöllisen unirytmin haitallisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten sokeriarvoihin, rasva-arvoihin tai verenpaineeseen.
Liikkumisen määrästä ja sängyssäoloajasta huolimatta epäsäännöllinen nukkumaanmenoaika oli yhteydessä tutkittavien suurempaan vyötärönympärykseen. ”Tämä yhteys osoittautui tilastollisesti merkitseväksi, vaikka erot vyötärönympäryksessä tasaisesti nukkumaan menevien ja epäsäännöllisesti nukkumaan menevien välillä eivät olleet kovin suuria,” päätutkija Laura Nauha kertoo.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä kerättyä kattavaa tutkimusaineistoa. Yhteensä lähes 3 700 tutkittavaa osallistui seurantatutkimukseen 46-vuotiaana. He täyttivät terveys- ja elintapakyselyt sekä osallistuivat terveystutkimukseen, jossa mitattiin kehon mitat, verenpaine, veren rasva-arvot sekä suoritettiin sokerirasituskoe. Liikkumista ja unirytmiä mitattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla.
Keski-ikäiset tutkittavat menivät nukkumaan keskimäärin kello 23.22, heräsivät 7.17, ja heidän sängyssäoloaikansa oli keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia. Puolella tutkittavista nukkumaanmenoaika, heräämisaika ja myös sängyssäoloaika vaihtelivat vähintään tunnin viikon keskiarvon ympärillä. ”Voidaan olettaa, että keski-ikäisten keskimääräinen sängyssäoloaika mahdollistaa riittävän ja suositellun yöunen pituuden eli 7–9 tuntia. Huomioitavaa kuitenkin on, että suurempi vaihtelu unirytmissä tarkoitti myöhäisempää keskimääräistä nukkumaanmenoaikaa ja heräämisaikaa”, Laura Nauha pohtii.
Aiemmat unirytmiin ja sydänterveyteen liittyvät väestötutkimukset ovat perustuneet pääasiassa vuorotyötä tekeviin. Unirytmin taustalla vaikuttavat kuitenkin muutkin tekijät kuin työajat. ”Koska ihmisen sisäisen rytmin toiminta perustuu fysiologisesti noin 24 tunnin sykleihin, unen ja liikkumisen määrän lisäksi tulisi kiinnittää huomiota nukkumisaikojen säännöllisyyteen päivästä toiseen. Ihmisten yksilöllinen vuorokausirytmi, unirytmin tasaisuus ja liikkuminen tulisi huomioida terveysneuvonnassa nykyistä paremmin”, Laura Nauha kiteyttää.
Tutkimus on osa Laura Nauhan väitöskirjatyötä, ja sitä on rahoittanut muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutkimusjulkaisu: Nauha, L., Farrahi, V., Jurvelin, H., Jämsä, T., Niemelä, M., Ala-Mursula, L., Kangas, M., & Korpelainen, R. (2024). Regularity of bedtime, wake-up time, and time in bed in mid-life: associations with cardiometabolic health markers with adjustment for physical activity and sedentary time. Journal of Activity, Sedentary and Sleep Behaviors. https://doi.org/10.1186/s44167-023-00040-6
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
TtM, väitöskirjatutkija Laura Nauha, Oulun yliopisto ja ODL Liikuntaklinikka, 045 783 83394, laura.nauha@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Nafisa Yeasmin nimitetty Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttiin kehityspäälliköksi3.10.2024 14:13:01 EEST | Tiedote
Dosentti Nafisa Yeasmin on aloittanut Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn kehityspäällikkönä syyskuussa 2024. Hänen tärkein tutkimusaiheensa on maahanmuutto ja siihen liittyvä yrittäjyys.
Akkukierrätys kuntoon Euroopassa ja teollisuuden sivuvirroista virtaa akkuihin2.10.2024 06:06:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston rooli akkukemian tutkimuksessa vahvistuu entisestään. Uusissa, laajoissa tutkimushankkeissa pyritään tehostamaan akkumateriaalien kierrätystä ja talteenottoa Euroopassa sekä kehittämään akkuteknologioista kestävämpiä. Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö on mukana kahdessa kolmivuotisessa kansainvälissä hankkeessa kehittämässä uusia elektrodimateriaaleja akkuihin hyödyntämällä teollisuuden sivutuotteita ja kierrätettyjä akkuja.
Oulun yliopiston uudeksi rehtoriksi on valittu Arto Maaninen26.9.2024 16:22:26 EEST | Tiedote
Arto Maaninen toimii tällä hetkellä Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtorina. Hän aloittaa rehtorina vuoden 2025 alussa.
Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen lisää vakavien autoimmuunisairauksien riskiä26.9.2024 06:50:00 EEST | Tiedote
Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen eli POI (primary ovarian insufficiency) on tila, jossa munasarjat lakkaavat toimimasta ennen naisen 40 vuoden ikää. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan POI lisää naisten riskiä sairastua vakaviin autoimmuunisairauksiin. Kyseessä on tähän mennessä suurin POI:n ja autoimmuunisairauksien välistä yhteyttä selvittävä tutkimus.
Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä ennätysmäärä tutkijoita mukana24.9.2024 06:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston suurin yleisötapahtuma, Tutkijoiden yö, järjestetään perjantaina 27. syyskuuta Linnanmaan kampuksella. Työpajojen ja esitysten järjestelyissä on tänä vuonna mukana ennätykselliset 220 tutkijaa ja opiskelijaa. Viime vuosina tapahtuma on kerännyt jopa yli 4000 kävijää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme