Takuueläkeuudistus sai työttömät hakemaan enemmän eläkettä

Takuueläke tuli voimaan 2011 ja siitä muodostui työ- ja kansaneläkkeen jälkeinen kolmas osa pientä työeläkettä kerryttäneiden suomalaisten eläkkeistä. Takuueläkkeestä tuli siis uusi minimieläke. Sen voimaantulo paransi noin 100 000 siihen oikeutetun pientuloisen eläkeläisen perusturvaa tuntuvasti, sillä se tarkoitti vähimmäiseläkkeen nousua jopa 17 prosentilla yksin asuville ja 32 prosentin nousua pariskuntana asuville. 

Yli kymmenen vuotta sitten voimaantulleesta takuueläkeuudistuksesta on tehty niukasti tutkimusta. On tärkeää lisätä tietämystä uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista, sillä uudistus oli viime vuosikymmenten suurimpia perusturvan korotuksia Suomessa.  

Nyt julkaistu Laboren tutkijoiden, Ozan Yanarin, Ohto Kannisen ja Petri Böckermanin tutkimus selvittää takuueläkkeen myötä nousseen minimieläkkeen taloudellisia kannustinvaikutuksia työn tarjontaan ja eläköitymiseen. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella minimieläkkeellä (tai sen nostolla) saattaa olla työnteon kannustimia vääristäviä vaikutuksia. 

Tulokset viittaavat siihen, että takuueläkkeen voimaantulo lisää vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevien henkilöiden eläköitymistä kokonaisuudessaan noin kolme prosenttiyksikköä eli seitsemän prosenttia. Vaikutus havaitaan vain henkilöillä, jotka eivät ole töissä. Heidän eläköitymisensä kasvaa seitsemän prosenttiyksikköä eli 16 prosenttia. Työssä olevilla ei havaita vaikutusta.  

”Tutkimuksemme osoittaa, että takuueläkkeen voimaantulo sai vanhuuseläkkeen kynnyksellä olevat työttömät hakemaan eläkettä”, sanoo Laboren tutkija Ozan Yanar. 

Takuueläkeuudistuksella on siis tutkimuksen tulosten valossa ollut merkittävä vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen. Vanhuuseläkkeelle jäämisellä tarkoitetaan eläkkeen saamista, ei välttämättä työssäkäynnin lopettamista. 

Tutkimuksessa syy- ja seuraussuhteita tutkittiin niin sanotulla erot eroissa -menetelmällä. Siinä verrataan takuueläkkeeseen oikeutettujen ja verrokkiryhmän eli juuri takuueläkkeen rajan ylittävän ryhmän eläkkeelle jäämisen muutoksia ennen takuueläkeuudistusta ja sen jälkeen. Vaikutus prosenttiyksikköinä kertoo eläköitymisen eroista ryhmien välillä (esim. 7 prosenttiyksikköä). Kun vaikutus suhteutetaan eläköitymisen lähtötasoon (46,5 %), saadaan suhteellinen muutos eli 16 prosenttia.  

"Takuueläke on parantanut köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eläkkeelle siirtymistä. Vielä tarvitaan jatkotutkimusta, jossa syvennytään siihen, miten takuueläke vaikutti ansioihin. Jatkamme siis tutkimusta aiheen parissa", summaavat Yanar, Kanninen ja Böckerman. 

”Eläkejärjestelmän uudistuksissa on hyvä arvioida uudistusten käyttäytymisvaikutuksia, etenkin työn tarjontaan, sillä väestön ikääntyminen haastaa eläkkeiden rahoitusta. Samalla on yhä tärkeämpää huolehtia nuorten sukupolvien työurista ja työeläkkeiden riittävästä tasosta, kommentoi Työeläkevakuuttajat Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.  

Tela oli mukana tutkimusraportin rahoittajana. 

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen Folk-aineistoa. Se on laaja kokonaisaineisto. Se sisältää kaikki Suomessa asuvat henkilöt. Aineistossa on tietoa niin ihmisten työmarkkinatilanteesta, tuloista kuin koulutustasosta. Aineistosta käyvät myös ilmi demografiset perustiedot, kuten sukupuoli, ikä ja asuinpaikkakunta. Aineistomme tiedot ulottuvat eläketietojen osalta vuodesta 1987 vuoteen 2020. 

Mikä on takuueläke?  

Takuueläke on osa Suomen eläkejärjestelmää, jonka tarkoituksena on tukea pienituloisimpia eläkeläisiä. Jos eläkkeensaajan työeläke ja kansaneläke jäävät alle laissa määritellyn tulorajan, puutteellinen osuus katetaan takuueläkkeellä. Takuueläke otettiin Suomessa käyttöön 1. maaliskuuta 2011, eikä sitä vähennetä perustuen eläkeläisen ansio- tai pääomatuloon, omaisuuteen tai omaishoitotukeen. Takuueläkkeeseen oikeutettuja ovat henkilöt, jotka saavat vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja tiettyjä muita etuuksia. Takuueläkkeen määrä on säädettävissä varmistamaan vähimmäiseläketaso, ja siihen eivät vaikuta muut tulot, paitsi muut eläkkeet, jotka vähennetään takuueläkkeen täydestä määrästä. 

Linkki tutkimukseeen.

Tutkijaryhmä:  

Ozan Yanar, väitöskirjatutkija (Helsingin yliopisto)
Petri Böckerman, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE), professori (Jyväskylän yliopisto)
Ohto Kanninen, johtava tutkija (Työn ja talouden tutkimus LABORE & Helsingin yliopisto)