Revontulten vaikutukset näkyvät Suomen talvilämpötiloissa ja sähkönkulutuksessa – polaaripyörre hajoaa taas
Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkimusryhmä on jo pidempään tutkinut avaruudesta ilmakehään tulevan energeettisen hiukkassateen, tuttavallisemmin revontulien, vaikutusta talven säävaihteluihin. Revontuliin liittyy paitsi kaunis valoilmiö, myös kemiallisia muutoksia, jotka johtavat talvella otsonikatoon korkealla napa-alueen stratosfäärissä.

Energeettisten hiukkasten aiheuttama otsonikato voimistaa napa-alueella kiertävää polaaripyörrettä, joka puhaltaa lännestä itään. Nämä virtaukset vahvistavat myös maan pinnalla läntisiä tuulia ja tuottavat meille Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan lauhoja talvia.
"Toisaalta heikon hiukkassateen aikana polaaripyörre voi heikentyä ja todennäköisyys sen rikkoutumiselle kasvaa, jolloin arktista, kylmää ilmaa pääsee valumaan etelään. Tällöin Suomessa koetaankin tyypillisesti kylmiä pakkaskelejä, kuten tänäkin talvena”, kertoo apulaisprofessori Timo Asikainen. ”Polaaripyörre on rikkoutunut tänä talvena jo kerran ja hajoaa uudelleen tulevana viikonloppuna. Omat mallimme ennustivat polaaripyörteen todennäköisen hajoamisen talven aikana jo viime kesänä.”
Arkikokemus osoittaa, että varsinkin Suomessa sähkön ja yleisemmin lämmitykseen tarvittavan energian kulutus riippuu todella paljon säätilasta. Tästä herääkin kysymys, kuinka paljon avaruuden hiukkassade voi vaikuttaa sähkönkulutukseen polaaripyörteen välityksellä? Oulun yliopiston avaruusilmastoryhmän tuoreessa tutkimuksessa pureuduttiin ensimmäistä kertaa juuri tähän kysymykseen.
Tutkimuksessa havaittiin hiukkassateen voimakas vaikutus Suomen talvilämpötiloihin sekä Suomen talviajan (tammi-maaliskuu) lämpötilariippuvaiseen sähkönkulutukseen. Energeettisten hiukkasten vaikutus selitti parhaimmillaan noin 14 prosenttia Suomen talviajan sähkönkulutuksen keskimääräisestä tasosta ja jopa 50 prosenttia sähkönkulutuksen vaihteluista.
”Merkittävimpänä tuloksena tutkimuksessa osoitettiin, että hiukkassade eli revontulet vaikuttavat merkittävästi Suomen talvilämpötiloihin ja sähkönkulutukseen polaaripyörteen kautta: voimakas hiukkassade vastaa korkeampia talvilämpötiloja sekä pienempää sähkönkulutusta ja päinvastoin”, toteaa väitöskirjatutkija Veera Juntunen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Energiateollisuuden kattavia sähkönkulutustilastoja 1990-luvulta nykypäivään. ”Näistä aineistoista täytyi huolellisesti poistaa Suomen lämpötiloihin liittymättömät vaihtelut, minkä jälkeen hiukkassateen vaikutus lämpötilaan ja sähkönkulutukseen paljastui ”, kertoo Juntunen.
Tämä yhteys oli voimassa Suomessa 1950-luvulta nykypäivään, mutta mielenkiintoisesti vain niinä talvina, jolloin päiväntasaajan stratosfäärin tuulet, niin sanotut QBO-tuulet, puhaltavat idästä.
”Tämä QBO-vaikutus on havaittu jo aiemmissa tutkimuksissa ja liittyy siihen, kuinka QBO-tuulien ollessa itäisiä ilmakehän suuren kokoluokan aallot, niin kutsutut planetaariset aallot, ohjautuvat alemmasta ilmakehästä napa-alueen stratosfääriin. Siellä, yhdessä hiukkassateen kanssa, ne luovat havaitun vaikutuksen napapyörteeseen”, selventää Asikainen.
Tutkimus paljastaa uuden mielenkiintoisen avaruussään vaikutuksen yhteiskuntaan. Avaruudesta tulevan hiukkassateen huomioiminen voi auttaa ennakoimaan talvien lämpötilaa ja sähkönkulutusta parhaassa tapauksessa jo useita kuukausia ja jopa vuosia etukäteen, jos hiukkassateen määrää pidemmällä aikavälillä kyetään ennustamaan nykyistä paremmin.
Tutkimus on julkaistu Scientific Reports -lehdessä: Juntunen, V., Asikainen, T. Electricity consumption in Finland influenced by climate effects of energetic particle precipitation. Sci Rep 13, 20546 (2023). https://doi.org/10.1038/s41598-023-47605-8
Polaaripyörteen hajoamisen pitkäaikaista ennustamista on tutkittu artikkelissa Vokhmyanin, M., Asikainen T., Salminen A., Mursula K, Long-term prediction of Sudden Stratospheric Warmings with Geomagnetic and Solar Activity, J. Geophys. Res. Atmos., 128, e2022JD037337, 2022, https://doi.org/10.1029/2022JD037337
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisprofessori Timo Asikainen, 0503501307, timo.asikainen@oulu.fi
Väitöskirjatutkija Veera Juntunen, veera.j.juntunen@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Uudet professorit esittäytyvät Oulun yliopistossa juhlaluennoilla ti 8.4.2025 klo 13–152.4.2025 12:16:00 EEST | Tiedote
Kuinka semanttinen viestintä määrittelee tietoliikenteen? Millainen on ohjelmistoarkkitehtuurin tulevaisuus, tai entäpä resilienssi yksilöllisesti ja alueellisesti? Kuulemme myös teräksen laatukysymyksistä, kun uudet professorimme johdattelevat kuulijoita ajankohtaisten tutkimusteemojensa äärelle kaikille avoimilla juhlaluennoilla Linnanmaan Tellus Stagella tiistaina 8.4.2024 kello 13–15. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Suomalainen huoltovarmuus: Viljan varastoinnista sosiaaliseen kriisinkestävyyteen2.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Suomalainen huoltovarmuus on aiempina vuosisatoina perustunut elintarvikkeiden säilöntään. 2000-luvulla kriisinkestävyys tarkoittaa myös tiedollista, kielellistä ja sosiaalista huoltovarmuutta.
Professori Mikko Hallman saa lastenlääketieteen arvostetuimman palkinnon1.4.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Rosén von Rosenstein -mitali myönnetään joka viides vuosi kolmelle tai neljälle ansioituneelle lastenlääkärille, ja sen jakaa Uppsalan yliopisto Ruotsissa. Mitalia pidetään maailman arvostetuimpana lastenlääketieteen palkintona. Se on nimetty modernin lastenlääketieteen perustajan Nils Rosén von Rosensteinin mukaan. Professori Hallman vastaanottaa palkinnon Uppsalassa 1. huhtikuuta järjestettävässä juhlatilaisuudessa.
Aistiyliherkkyys haastaa arjen – aistikuormituksella voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaaliseen toimintakykyyn27.3.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Luokkahuoneen hälinä, kirkas valaistus, hankaava vaate tai suussa omituiselta tuntuva ruoka voivat tehdä tavallisesta arjesta raskasta aistiyliherkälle. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten arkipäivän aistikuormitus heijastuu psyykkiseen vointiin ja sosiaaliseen toimintakykyyn lapsilla ja aikuisilla.
Oulun yliopistoon 18 606 hakijaa yhteishaussa26.3.2025 11:02:26 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 606 hakijaa. Tiistaina 25.3.2025 päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2455 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hiukan viime vuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5239 henkilöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme