Neurologiset sairaudet lisäävät avioeron riskiä Pohjoismaissa
Neurologisissa sairauksissa suurin avioeroriski on niillä pareilla, joissa molemmat puolisot sairastavat. Parin koulutustasosta riippumatta miehen sairaus lisää eroriskiä vähintään yhtä paljon kuin vaimon, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Tutkimuksessa seurattiin suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten rekisteriaineistojen avulla yli 2,8 miljoonaa 30–64-vuotiasta avioparia. Kymmenen vuoden seurannan aikana 12 prosenttia pareista erosi. Neurologisia sairauksia mitattiin erikoissairaanhoidon käyntien avulla, ja niitä kertyi seurannan aikana yli viidennekselle aviopareista.
Kun kaikkien maiden tulokset yhdistettiin, oli avioeron riski vaimon sairastumisen jälkeen 1,21-kertainen ja miehen sairastumisen jälkeen 1,27-kertainen verrattuna niihin pareihin, joissa kumpikaan puoliso ei sairastunut. Jos molemmilla puolisoilla havaittiin neurologinen sairaus, oli avioeroriski jo 1,38-kertainen. Havaittuja eroja voidaan pitää merkittävinä.
- Tulosten perusteella sairautta kohtaavat pariskunnat kaipaavat lisää tukea myös pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa, toteaa väestötieteen yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Vain Ruotsissa tulot selittävät sairastumisen ja eroriskin yhteyttä
Sairastumisen on uskottu vaikuttavan eroriskiin psyykkisen rasituksen, perheensisäisen vastuunjaon muutosten sekä alentuneen työkyvyn ja tulojen kautta. Tutkimuksessa tulot kuitenkin selittivät sairastumisen ja eroriskin välistä yhteyttä vain Ruotsissa.
- Ruotsissa pääsy erikoissairaanhoitoon on helpompaa, mutta lyhyiden sairausjaksojen aikana tulot putoavat enemmän kuin muissa tutkituissa maissa, Metsä-Simola selittää.
Miehen sairastumisen on uskottu lisäävän eroriskiä enemmän kuin vaimon, koska miehet kantavat keskimäärin suuremman vastuun perheen elatuksesta. Oletuksen mukaisesti miehen sairaus lisäsi tutkimuksessa eroriskiä vähintään yhtä paljon kuin vaimon. Ruotsissa sairastuneen puolison sukupuolella ei kuitenkaan ollut eroriskin kannalta merkitystä.
- Ruotsissa miesten ja naisten välinen palkkaero on pienin ja vanhempainvapaat jakautuvat tasaisemmin, jolloin myös sairauden seuraukset saattavat olla samankaltaisia riippumatta sairastuneen puolison sukupuolesta, miettii Metsä-Simola.
Sairastuneen miehen matala koulutustaso nosti eroriskiä erityisesti Suomessa
Suomessa miehen sairaus nosti eroriskiä enemmän kuin vaimon sairaus erityisesti silloin, kun miehen koulutustaso oli matalampi kuin vaimolla. Muissa maissa vastaavaa ei havaittu.
- Suomessa sukupuolten välinen palkkaero on Pohjoismaiden suurin, vanhempainvapaiden käyttö on hyvin sukupuolittunutta ja äidit ovat pitkään kotona, jolloin isän rooli perheen elättäjänä korostuu.
Erityisen suuri merkitys sairastuneen puolison sukupuolella oli Tanskassa, jossa avioeroriski oli 1,4-kertainen miehen ja vain 1,2-kertainen vaimon sairastumisen jälkeen. Tulokseen saattoi kuitenkin vaikuttaa se, että Tanskassa sairastuneita pareja havaittiin vähemmän kuin muissa maissa.
- Miesten yleisin diagnoosi oli elimellinen unihäiriö, ja se oli selvästi yleisempi Suomessa ja Norjassa verrattuna Tanskaan, selittää Metsä-Simola.
MS-tauti lisäsi eroriskiä enemmän miehen sairastumisen jälkeen
Miesten ja naisten unihäiriöiden yhteys eroriskiin oli yhtä vahva, kun taas MS-tauti, joka aiheuttaa usein merkittävää toiminnallista haittaa, näytti lisäävän eroriskiä enemmän miehen kuin vaimon sairastumisen jälkeen.
- MS-taudin kohdalla sairastuneen puolison sukupuolella oli erityisen suuri merkitys avioeroriskiin juuri Tanskassa.
Ruotsista tarkkaa diagnoositietoa ei ollut käytettävissä, eikä rekisteriaineisoilla tehdyssä tutkimuksessa ollut mahdollisuutta mitata toimintakykyä tai sairauden vakavuutta.
- Toimintakyvyn tutkiminen voisi tuottaa tärkeää lisätietoa niistä mekanismeista, joiden kautta sairaus on yhteydessä eroriskiin, Metsä-Simola toteaa.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology and Community Health –lehdessä ja saatavilla verkossa: http://dx.doi.org/10.1136/jech-2023-221328
Lisätiedot:
Niina Metsä-Simola
Puh. 050 317 7636
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uutta tietoa huonoennusteisen rintasyövän hoitoon4.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus auttaa kehittämään uusia hoitokeinoja MYC-positiiviseen rintasyöpään, jonka ennuste on usein heikko ja johon ei ole tällä hetkellä olemassa tehokkaita hoitoja. FM Johanna Anttila väittelee Roosa nauha -päivänä 4.10.
Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn2.10.2024 14:07:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.
Luonnonvaraisen eläimen laji vaikuttaa sen hoitoon2.10.2024 13:54:16 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa luonnonvaraisten eläinten hoitoon vaikuttaa hoidettavan eläimen laji. Tulokset viittaavat myös siihen, että eläimiä hoidetaan tarpeettomasti ja palautetaan luontoon liian heikossa kunnossa. Tutkijat kaipaavat lisää keskustelua hoidon etiikasta ja yhtenäisiä standardeja hoidolle.
Tanssikokemus näkyy tanssiteoksen katsojien aivotoiminnassa2.10.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Tanssiteoksen katsojien aivotoimintaa tutkittiin aidossa teatteriympäristössä ensimmäistä kertaa maailmassa.
Kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi edistää maaperän hiilen varastoitumista ilman sadon heikkenemistä1.10.2024 15:14:40 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi kasvattaa kasvien biomassaa ja parantaa mikrobien vuorovaikutusta – nämä molemmat edistävät maaperän hiilen varastoitumista, eivätkä vaikuta sadon määrään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme