Tiina Ojala lastenkardiologian professoriksi Helsingin yliopistoon
Lastenkardiologian dosentti Tiina Ojala aloitti työnsä uudessa professuurissa, joka on perustettu Lastentautien tutkimussäätiön tuella. Kyseessä on Helsingin yliopiston ensimmäinen lastenkardiologian professuuri.
Helsingin yliopiston lastenkardiologian alan tutkimus ja opetus vahvistuvat, kun lääketieteellisessä tiedekunnassa aloitti 1. maaliskuuta 2024 uutena lastenkardiologian professorina dosentti Tiina Ojala.
Ojala on hoitanut HUSissa lasten sydänsairauksia pian 20 vuotta. Hänen erityisosaamistaan ovat sydänkuvantaminen ja sikiökardiologia. Ojalan tutkimus on keskittynyt synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikan kehittämiseen ja sydänlihassairauksien tutkimukseen.
Professuurin Ojala aloittaa innokkain mielin.
– Tämä professuuri on valtavan hienoa asia lastenkardiologialle. Olen innoissani uudesta tehtävästäni, jonka tavoitteena on edistää lasten sydänsairauksien tutkimusta, opetusta ja hoitoa kaikkialla Suomessa. Koen, että olen onnistunut tehtävässäni, kun saamme jalkautettua tutkimustuloksiamme potilaiden hoitoon ja näemme vaikuttavuuden. Tutkimustulosten hyöty on tärkeää saada jalkautettua kaikkialle Suomeen, potilaan asuinpaikasta riippumatta, hän sanoo.
Intohimona kajoamattoman diagnostiikan kehittäminen
Viime vuosikymmeninä lasten sydänsairauksien ennuste on parantunut merkittävästi. Ojala on omistautunut kehittämään menetelmiä, jotka mahdollistavat tarkan diagnostiikan ilman tarvetta invasiivisille toimenpiteille, kuten nukutuksessa tehtäville tutkimuksille.
– Lapsen kannalta on aivan eri asia, tehdäänkö tutkimukset kajoavasti nukutuksessa vai päästäänkö samaan diagnostiikkaan lapsen katsoessa valitsemaansa elokuvaa magneettikuvauksessa, hän kuvailee.
– Tämä ei ainoastaan vähennä potilaan fyysistä kuormitusta, vaan myös lyhentää toipumisaikaa ja mahdollistaa potilaan nopeamman paluun normaaliin arkeen, Ojala jatkaa.
Hän painottaa työssään teknologian hyödyntämistä lapsipotilaiden hoidossa.
– Tutkimme uusimpia tekniikoita, kuten edistynyttä kuvantamista ja tietokoneavusteista diagnostiikkaa, jotta voisimme tarjota entistä tarkempia ja samalla vähemmän kajoavia tutkimusvaihtoehtoja, Ojala kertoo.
Hän näkee intohimonsa kajoamattomaan diagnostiikkaan myös laajempana panoksena terveydenhuoltojärjestelmään.
– Kun voimme tehdä tarkan diagnoosin ilman suurta fyysistä rasitusta, se paitsi helpottaa potilaan kokemusta, myös säästää resursseja.
Lastenkardiologian kehittäminen vaatii alan pitkäjänteistä tutkimusta ja opetusta
Helsingin yliopiston uutta lastenkardiologian professuuria rahoittaa viisi vuotta Lastentautien tutkimussäätiö. Säätiön rahoitus on kokonaisuudessaan puoli miljoonaa euroa.
Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Tor Bergman kertoo, että lastenkardiologian kehittäminen vaatii alan pitkäjänteistä tutkimusta ja opetusta.
– Lastenkardiologian professuurilla on tärkeä rooli tutkimuksen ja hoidon kehittämisessä. Helsingin yliopiston perustama lasten sydänsairauksien ensimmäinen professuuri vie työtä pitkäjänteisesti eteenpäin. Suomi on lastentautien tutkimuksen johtavia maita maailmassa juuri pitkäaikaisen ja systemaattisen työn ansiosta. Lastentautien tutkimussäätiön tehtävänä on luoda mahdollisuuksia tälle työlle, Bergman sanoo.
Professuurin rahoittaminen on merkittävä taloudellinen tuki yliopistolle
Uudella professuurilla on suuri merkitys Helsingin yliopistolle ja lääketieteelliselle tiedekunnalle, kertoo tiedekunnan dekaani Johanna Arola.
– Professuurin rahoittaminen on merkittävä taloudellinen tuki, joka kohdentuu erinomaisella tavalla juuri lasten kardiologiaan. Lastenkardiologian tutkimus on tiedekunnassamme vahvaa, ja siihen juuri perustuukin tämän professuurin saaminen meille Helsinkiin. Uusi professuuri lisää resursseja niin tutkimukseen, opetukseen kuin sydänlasten hoitoon, Arola sanoo.
Lastentautien tutkimussäätiö haki uutta lastenkardiologian professoria avoimen kansallisen hakumenettelyn avulla. Professori aloitti kautensa lääketieteellisessä tiedekunnassa 1.3.2024.
Lisätietoja:
Tiina Ojala, professori, Helsingin yliopisto, ylilääkäri, HUS
P. 050 427 0558
tiina.h.ojala@hus.fi
Johanna Arola, dekaani, lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
P. 050 5511 853
johanna.t.arola@helsinki.fi
Tor Bergman, hallituksen puheenjohtaja, Lastentautien tutkimussäätiö
P. 040 555 4414
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiElina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 433 4178elina.kirvesniemi@helsinki.fiKuvat
Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme