Suomalaiset uskovat teiden korjaamisen lisäävän liikenneturvallisuutta – kuolonkolareiden tutkinnasta nousee eri asioita
Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet. Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

Liikenteessä tapahtuu monenlaisia kolareita ja vahinkoja, ja vain pieni osa niistä on vakavia. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 200, ja liikennevakuutuksesta korvattavien, isojen ja pienten vahinkojen määrä hipoo 100 000:ta. Etenkin vakavista onnettomuuksista on käytettävissä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, sillä kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet tutkitaan Suomessa tarkoin.
Alueelliset tutkijalautakunnat paneutuvat onnettomuuden syihin ja seurauksiin, ja tekevät tutkinnan perusteella myös liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia. Suomessa on kansainvälisestikin erittäin kattavat tiedot kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Kun näitä tietoja peilataan suomalaisten näkemyksiin liikenneturvallisuudesta, esiin nousee jokseenkin erilaisia asioita. Suomalaisten mielipiteitä selvitettiin verkkokyselynä toteutetulla kyselytutkimuksella.
- Liikenneturvallisuus koetaan hyvin eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, missä ja miten itse liikkuu. Yleisesti liikenneturvallisuuden mittarina, myös kansainvälisissä vertailuissa, käytetään liikennekuolemien määrää. Onnettomuustutkinnan ansiosta meillä on kuolonkolareista hyvin kattavat tiedot, sen sijaan pienempien vahinkojen syitä joudutaan usein vain arvailemaan. On selvää, että teiden vauriot rikkovat ajoneuvoja ja niistä saattaa aiheutua jopa onnettomuuksia. Tievaurioista johtuneista lievemmistä onnettomuuksista ei valitettavasti ole olemassa koottua tietoa, mutta niistä aiheutuneet vakavimmat onnettomuudet ovat onneksi hyvin harvinaisia. Kun turvallisuustoimia halutaan pohjata tutkittuun tietoon, taustalla käytetään usein kuolonkolareista saatavaa tietoa, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutista selittää.
Tutkijalautakuntien tekemissä liikenneturvallisuutta parantavissa ehdotuksissa mainitaan usein tarve poliisin toteuttaman näkyvän liikennevalvonnan tehostamiselle, autokannan nopeammalle uudistumiselle ja kuljettajan ajo-oikeuden sekä ajokyvyn tarkemmalle valvonnalle lääkärin toimesta.
Suomalaisten kyselyvastauksissa liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä yleisimpiä olivat teiden kunnon parantaminen, alkolukon käytön lisääminen sekä auton ajamiseen oikeuttavan ajokortin alaikärajan pitäminen 18 ikävuodessa. Tutkijalautakuntien ehdotuksista liikennevalvonnan tehostaminen saa myös suomalaisilta kannatusta. Sen sijaan lautakuntien mainitsema autokannan uudistuminen jäi kyselyssä annetuista 15 vaihtoehdosta viimeiseksi.
Kuolonkolareiden taustalla kauhun kolmikko
Kuolonkolareissa korostuvat vuodesta toiseen samat kolme asiaa: turvavyöttömyys, päihteet ja ylinopeus. Vuonna 2022 tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa onnettomuuksien pääaiheuttajista 42 % oli jonkun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena, ja 59 % ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Yli kolmannes kuolleista ei käyttänyt onnettomuushetkellä turvavyötä.
Liikennerikkomusten kuriin saaminen tulee esiin myös suomalaisten näkemyksissä liikenneturvallisuuden parantamisesta. Pakollisen alkolukon ja poliisin tekemän liikennevalvonnan lisäämisen lisäksi suomalaiset olisivat myös valmiita koventamaan liikennerikkomuksista määrättäviä sanktioita.
- Kuolonkolarien taustalla esiintyy usein monenlaista riskinottoa. Päihtyneenä ajamisen lisäksi tyypillisiä riskejä ovat ylinopeus ja turvavyön käytön laiminlyöminen. On tärkeää huomata, että riskikäyttäytyminen on usein seurausta jostain sairaudesta, ja sairaat kuljettajat pitäisi saada kopattua yhteiskunnan tukiverkkoihin ennen kuin on liian myöhäistä, Räty painottaa.
Liikennevakuutuskeskuksen teettämässä kyselytutkimuksessa kysyttiin, mitkä toimenpiteet parantaisivat liikenneturvallisuutta eniten. Kysymyksessä liikenneturvallisuuden parantamisesta sai valita enintään viisi tärkeintä toimenpidettä. Kyselytutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa toukokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat 18–82-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tuhannen henkilön otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Esa RätyliikenneturvallisuuspäällikköOnnettomuustietoinstituutti
Puh:040 922 1365esa.raty@oti.fiRiikka Luomanpääviestinnän asiantuntijaLiikennevakuutuskeskus
Lisätietoja kyselytutkimuksesta
Viestintä, Liikennevakuutuskeskus ja OTI
Arkisin yleensä klo 9–15
OTI-tietopalvelu
Arkisin klo 9–15
www.oti.fi/tietopalvelu
Kuvat
Tietoja Onnettomuustietoinstituutista
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. OTI tarjoaa tärkeää tietoa, jolla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen sekä lainsäädännön että käytännön toimenpiteiden tasolla. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa. www.oti.fi
Tietoja Liikennevakuutuskeskuksesta
Liikennevakuutuskeskus (LVK) turvaa viimekädessä liikennevahingon kärsineen oikeudet ja huolehtii lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnin seurauksista. Lukuisia kansainvälisiä tehtäviä hoitavan keskuksen jäseniä ovat kaikki liikennevakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. www.lvk.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Onnettomuustietoinstituutti
Kiinnostus liikenneonnettomuuksien tutkintaan virisi jo lapsuudessa10.4.2025 07:10:00 EEST | Uutinen
Henkilöhaastattelu I Onnettomuustutkintatyö kiinnosti Visa Sarparantaa jo lapsena. Nyt hän työskentelee Kymenlaakson tutkijalautakunnan uutena käyttäytymistiedejäsenenä, ja on tehtävästä silmin nähden innostunut. Siviilityönään hän on työterveys- ja ilmailupsykologi.
Onnettomuuksissa kuolee vuosittain lähes parikymmentä moottoripyöräilijää28.3.2025 12:10:00 EET | Tiedote
Vuosina 2014–2023 moottoripyöräonnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 192 moottoripyöräilijää. Onnettomuuden aiheuttaneista moottoripyöräilijöistä runsas kolmasosa oli vähintään yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Yli puolet ajoi ylinopeutta.
Mediakutsu: OTI julkistaa tietopaketin moottoripyöräonnettomuuksista26.3.2025 14:45:00 EET | Kutsu
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen, jossa julkistetaan Onnettomuustietoinstituutin Moottoripyöräonnettomuudet vuosina 2014–2023 -tietopaketti.
Mediakutsu: OTI julkistaa tietopaketin moottoripyöräonnettomuuksista19.3.2025 09:45:00 EET | Kutsu
Tervetuloa tiedotustilaisuuteen, jossa julkistetaan Onnettomuustietoinstituutin Moottoripyöräonnettomuudet vuosina 2014–2023 -tietopaketti.
Päihtyneet kuljettajat aiheuttavat yli kolmasosan kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista6.3.2025 06:50:00 EET | Tiedote
Vuosina 2014-2023 tieliikenteessä tapahtui lähes 1500 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Onnettomuuksista 37 prosenttia oli päihtyneiden kuljettajien aiheuttamia. Kahdella kolmasosalla kuolonkolarin aiheuttaneesta oli viitteitä päihderiippuvuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme