Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin.
Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa.
Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.

Arvonlisäverokannan korottaminen rapauttaa joukkoliikennettä ja kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia
Järjestöt muistuttavat, että kaupunkiseutujen joukkoliikenne ja linja-autoala ovat vielä palautumassa koronapandemian aiheuttamasta murroksesta. Jos arvonlisäverokantaa korotetaan samaan aikaan, joukkoliikenteen käyttö uhkaa vähentyä ja olemassa olevien palveluiden ylläpito ja kehittäminen vaikeutuvat entisestään.
- Veronkorotus ei selvityksemme mukaan lisäisi valtion verokertymää, mutta heikentäisi olennaisesti linja-autoliikenteen kilpailukykyä. Tämä on erittäin epätoivottava kehityssuunta sekä yrittäjien että matkustajien näkökulmasta, toteaa Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä.
- Verojen korottaminen on lisäksi ristiriidassa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Tämän vaikutukset kohdistuvat myös kaupunkien ulkopuoliseen runkoliikenteeseen, jonka hoitaminen on vahvasti linja-autoalan vastuulla, jatkaa Mäkilä.
- Joukkoliikenteellä on aivan keskeinen merkitys saavutettavuudelle, työllisyydelle, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle kestävyydelle. Sen vetovoiman perustana ovat toimivat palvelut ja matkaketjut, edulliset lipunhinnat sekä viihtyisät ja mielellään päästöttömät liikennevälineet, tuo esille Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna.
- Kaupunkiseudut ovat tehneet paljon kehitystyötä ja saaneet matkustajamäärät nousuun. Valtio toimii nyt päinvastoin. Henkilökuljetusten arvonlisäveron nosto tulee perua, koska siitä ei ole kenellekään hyötyä, kertoo Minna Soininen Suomen Paikallisliikenneliitosta.
Neljä syytä, miksi arvolisäverokannan nosto kuormittaa julkista taloutta ja heikentää joukkoliikenteen toimivuutta
- Korotus heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä: Arvonlisäverokannan korottaminen nostaa joukkoliikenteen kustannuksia. Veromuutoksen laskennallinen kustannuksia lisäävä vaikutus on 3.6 % (arvonlisäverokannan kohoaminen 10 %:sta 14 %:iin). Tämä muutos vähentää linja-autojen käyttäjiltä kerättäviä tuloja suuruusluokaltaan saman verran, kuin arvonlisäverokannan korotuksesta tulevat verotuotot kasvavat.
- Korotus vähentää joukkoliikenteen käyttöä: Matkustamisen hintojen nousu heikentää joukkoliikenteen kilpailukykyä verrattuna yksityisautoiluun ja pienentää joukkoliikenteen matkamääriä, joten kaupunkien ja kuntien järjestämässä joukkoliikenteessä lippujen hintoja on korotettava tätäkin enemmän, mikäli lipputulokertymä halutaan pitää ennallaan.
- ALV-korotus ei tuo lisätuloja julkiselle taloudelle: Vaikka arvonlisäverokannan korotus lisää arvonlisäverokertymää, samanaikainen työmatkavähennysten kasvu puolestaan pienentää verokertymää, jolloin kokonaisvaikutus julkiseen talouteen on neutraali. Arvonlisäverokannan korottamisella saatava arvolisäverotuottojen kasvu on pientä, koska julkinen sektori rahoittaa merkittävällä osuudella linja-autoliikennettä.
Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä myös suoraan mm. ostoliikenteen kautta. Rahoitus on osa linja-autoyritysten liikevaihtoa, josta ne maksavat arvonlisäveroa. Arvonlisäverokannan korottaminen käytännössä nostaa ostetun joukkoliikenteen kustannuksia. - Julkisen sektorin kustannukset kasvavat: Kunnat ja valtion toimijat rahoittavat joukkoliikennettä mm. matkakustannusten korvausten kautta. Verotus vaikuttaa julkisen sektorin joukkoliikenteen kustannuksiin. Koulumatkatuen ja koululaislippujen kustannusten kasvua on rahoitettava muilla veroilla. Lisäkustannuksia tulee lisäksi hyvinvointialueiden kannettavaksi.
Rambollin toteuttamaan selvitykseen voi tutustua täällä: ALV-muutos_linjaautoala_20240111.pdf (linja-autoliitto.fi)
Lisätietoja:
Johanna Vilkuna
Kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry
040 869 7836, johanna.vilkuna@kuntaliitto.fi
Mika Mäkilä
Toimitusjohtaja, Linja-autoliitto
0400 606750, mika.makila@linja-autoliitto.fi
Minna Soininen
Toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto
050 434 4514, minna.soininen@pllry.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Naisia valittiin kuntavaaleissa historiallisen paljon – kuntien väliset erot suuria16.4.2025 12:12:08 EEST | Tiedote
Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. "Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).
Valtuustopaikka irtoaa yhä harvemmin alle 30-vuotiaille – nuorimmat valtuutetut 18-vuotiaita, vanhin 9114.4.2025 18:59:50 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.
Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille14.4.2025 00:59:09 EEST | Tiedote
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi historiallisen alhaiseksi – "Erittäin suuri pettymys", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. ”Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, jotka järjestettiin ensi kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa”, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa. Kuntaliitto julkaisee vaalianalyyseja alkuviikon ajan.
Kuntataloudessa ei leikkaus- tai jakovaraa: Puoliväliriiheen kasaantuu paine edistää kuntien keskeisiä uudistuksia10.4.2025 12:09:24 EEST | Tiedote
Kunnat ja kaupungit odottavat hallituksen puoliväliriiheltä ratkaisuja kasvun edellytysten luomiseen. Kuntaliitto painottaa, että kuntataloudessa ei ole enää leikkaus- tai jakovaraa.
Kansalaisopistot keräävät laajaa kiitosta kuntalaisilta10.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kansalaisopistot ovat edelleen erittäin arvostettuja kuntalaisten keskuudessa. Kansalaisopistojen palveluihin kantaa ottaneista peräti 74 prosenttia pitää näitä palveluja hyvin hoidettuina ja 72 prosenttia hyvin saatavina ja saavutettavina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme