Kevättulvat ja kuravedet – vesitutkijat haastateltavissa myös veden sormenjäljistä, juomavesistä, hiilipäästöistä, kastelusta ja rajajoista
Kevättulvat muistuttavat vedenkierron voimasta, jota ilmastonmuutos muuttaa nopeasti. Mutta vesivaroihin liittyy edelleen yllättäviä ja mielenkiintoisia tietovajeita. Oulun yliopiston monipuolisen vesitutkimuksen asiantuntijat ovat median haastateltavissa.
Jopa yli miljardi ihmistä saa juomavetensä lumesta. Ilmastonmuutoksen myötä lumiolosuhteet muuttuvat kuitenkin yhä epävarmemmiksi. Noin puolet kevään sulamisvesistä ei olekaan edellisen talven lunta, vaan vanhempaa vettä, joten minne lumi menee? Nouseeko lumen kosteus ilmakehään vai sulaako lumi kasvillisuuden käyttöön tai jokiin? Haihtuuko vai sulaako lumi on hyvin vaikeasti mitattava asia, mutta olennaista tietoa tulvien ennustamisessa ja pohjaveden arvioinnissa. Mittauksia tehdään veden sormenjälkien eli istotooppien avulla esimeriksi Oulangalla ja Pallaksella. Apulaisprofessori, lumitutkija Pertti Ala-aho, 0503500801, pertti.ala-aho@oulu.fi
Kevättulvien vesi on sameaa ja tulvissa virtaa humuspiikkejä. Mukana kulkeutuu pois 10–20 % hiiltä vesistöjen valuma-alueelta, mikä on merkittävä osuus valuma-alueiden kokonaishiilitaseesta. Uusilla tutkimuksilla on pystytty määrittämään paljonko humusta ja hiiltä huuhtoutuu Pallaksen luonnossa. Muualla ojitukset vauhdittavat tulvia ja vesien tummentumista, ja etelässä pidentyvä, märkä syksy venyttää huuhtoutumista. Eri vuodenaikojen tulvien ilmiöistä kertoo apulaisprofessori Hannu Marttila 0503505605, hannu.marttila@oulu.fi
Katso video vesien tummumisesta ja jokiluonnon muutoksista ja lue lisää jokiluonnon tilanteesta Suomessa ja Euroopassa.
Vesihuolto on yleisesti Suomessa vakaata ja vesi turvallista juoda. Aika ajoin vesihuollon infrastruktuurissa tai laadussa voi olla haasteita, joiden tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi tehdään koko ajan työtä ja tutkimusta. Erityisesti pohjavedellä on kriittinen rooli vesihuollossa ja sen tutkimuksessa: Suomen juomavedestä 60 prosenttia on pohjavettä. Myös kaupungeissa lumen sulamisvesien ja hulevesien määrän hallinta ovat yhä tärkeämpiä sään ääri-ilmiöiden myötä, jotta kaupunkitulvia voidaan vähentää. Vesihuolto ja jätevesien käsittely: apulaisprofessori Pekka Rossi, 0294 48 4395, pekka.rossi@oulu.fi
Lumen sulamisvesien eli kylmien kuravesien epäpuhtauksien puhdistamisessa on tärkeää testata luontopohjaisia menetelmiä. Niillä voidaan poistaa metalleja ja typpeä myös kylmässä. Vesiä rumentavan ruosteisen rautasakan vähentämisessä taas on tärkeää välttää ylisyviä ojituksia. Uudet keinot auttavat tarkentamaan, missä raudan huuhtoutumista kannattaa ehkäistä. Yliopistotutkija Heini Postila 0294 48 4503, heini.postila@oulu.fi
Pelloilla lumen sulamisvedet puskevat vanhaa vettä pois, jolloin talvella varastoituneet ainekset ja päästöt lähtevät liikkeelle. Toisaalta valumisvesiä voidaan kerätä vesialtaaseen ja salaojat muuttaa kastelujärjestelmäksi. Tämä auttaa sopeutumaan kuivuuteen ja nostaa pohjavettä, mikä turvepohjaisilla pelloilla hillitsee kuivuvasta turpeesta nousevia kasvihuonepäästöjä ja vesistöihin päätyvää humusta. Haasteena on, että aikoinaan salaojitukset optimoitiin kuivatukseen, kun nyt pyritään myös kasteluun. Väitöskirjatutkija Miika Läpikivi, 0401670381 miika.lapikivi@oulu.fi.
Peltojen säätösalaojien etäohjauksesta kertoo yliopistonlehtori Toni Liedes,0503505280, toni.liedes@oulu.fi
Puut käyttävät lumen sulamisvettä, mutta Suomessa lumi muuttuu eri tavoin eri osissa maata. Käyttävätkö puut enemmän sadevettä kesällä, kun talvella on vähemmän lunta? Veden sormenjälkien avulla selvitetään myös, miten metsät käyttävät vettä. Tutkimus auttaa säätelemään vesivaroja maassamme, josta 74 prosenttia on metsien peitossa. Tutkijatohtori Zuosinan Chen, 0406863049, zuosinan.chen@oulu.fi
Metsien ja soiden ennallistamisen onnistumisen seuranta on tärkeää. Miten ennallistaminen vaikuttaa alueen vedenkiertoon? Väitöskirjatutkija Lassi Päkkilä, Lassi.Pakkila@oulu.fi tarkastelee mm. 15 vuoden mittausaineistoista, miten ennallistaminen ja metsittäminen muuttavat veden liikkumista, hiilen ja ravinteiden huuhtoutumista, ja kuinka ennallistaminen etenee kasvillisuuden näkökulmasta.
Vesistövaikutuksista rakennetaan myös malleja, joiden avulla suon ennallistamisen vaikutuksia ympäröiviin vesiin arvioidaan jopa 50 vuoden päähän: väitöskirjatutkija Anna Autio, 045 858 6958, Anna.Autio@oulu.fi.
Oulun yliopiston vesitutkimus johtaa myös laajaa Digitaaliset vedet – tutkimuksen lippulaivaa, jossa on mukana kotimaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi vesialan satoja yrityksiä ja organisaatioita. Kokonaisten vesistöjen digitaalinen vesienhallinta parantaa esimerkiksi turvallisuutta tulva-aikana ja tasapainottaa yhteiskunnan, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden tavoitteita. Professori Björn Klöve, 0405944514, bjorn.klove@oulu.fi. Lue lisää Digital Waters -lippulaivasta englanniksi.
Vesitutkimus on laajasti kansainvälistä. Apulaisprofessori Ali Haghighi, 0404492894, ali.torabihaghighi@oulu.fi, tuntee vesijärjestelmät ja vesivoiman suunnittelun Suomessa sekä esimerkiksi Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä muun muassa altaiden ja kastelujärjestelmien avulla. Eri maiden rajat ylittäviin jokiin voi liittyä monimutkaisia kysymyksiä ja haasteita, sillä säännöstely ylävirran maissa voi aiheuttaa vesipulaa alajuoksulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, 0407650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Haku englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin alkaa keskiviikkona7.1.2025 06:49:00 EET | Tiedote
Kevään ensimmäinen yhteishaku Oulun yliopistoon on käynnissä 8.–22.1.2025. Haussa on mukana 23 kansainvälistä englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa. Näistä kaksi valmistaa kandidaatin ja maisterin tutkintoon ja loput ovat kaksivuotisia maisteriohjelmia. Aloituspaikkoja on kaikkiaan 828.
Revontulien lämpö- ja tuulimittalaitteita Ylläkselle ja Kevolle2.1.2025 06:02:00 EET | Tiedote
Ylläksen Aakenukselle ja Kevolle on tuotu merikontteja, jotka sisältävät huipputeknologiaa revontulien aiheuttamien vaikutusten mittaamiseen. Tammikuussa 2025 laitteiden asennukset viimeistellään, ja mittaukset pääsevät täyteen vauhtiin.
Millainen on kansainvälinen tiedekeskus, joka esittelee Lapin arktista luontoa, huippututkimusta ja vastuullista kaivostoimintaa?19.12.2024 09:04:00 EET | Kutsu
Tervetuloa Sodankylän Tähtelään ti 7.1.2025 klo 12 Tiedekeskus Auroran konseptin julkaisutilaisuuteen! Osallistua voi paikan päällä tai etänä, ilmoittaudu 2.1. mennessä.
Yliopiston hallitukseen kolme uutta jäsentä19.12.2024 05:51:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston hallituksessa aloittaa tammikuussa kolme uutta jäsentä.
Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki siirtyy University of the Arcticin johtotehtävään18.12.2024 10:00:22 EET | Tiedote
Oulun yliopiston rehtorikautensa päättävä professori Jouko Niinimäki aloittaa huhtikuussa 2025 University of the Arcticin (UArctic) johtotehtävässä. UArctic on lähes 200 yliopistoa, koulutusorganisaatiota ja tutkimuslaitosta arktisissa maissa yhdistävä verkosto.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme