Kimalaiset rakentavat legopalikoilla tiedettä ja tunnistavat tiimityön arvon
Oulun yliopiston tuore tutkimus kertoo kimalaisten uskomattomasta kyvystä ymmärtää tiimityön tärkeys uusissa haasteissa. Tutkimus, joka julkaistiin arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä, paljastaa että kimalaiset eivät ole pelkkiä ahkeria pölyttäjiä, vaan myös nokkelia tiimityöläisiä. Ne oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä ja näyttävät ymmärtävän parinsa roolin. Myös kimalaistutkimus-videot käytettävissä.
Aiemmin on ajateltu, että yhteistyökyky on monimutkainen ilmiö, joka on tyypillistä lähinnä isoaivoisilla nisäkkäillä, kuten ihmisillä ja simpansseilla. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että jopa hyönteiset voivat oppia ja sopeutua yhteistyötehtäviin. ”Tulokset murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, miten eläimet, erityisesti hyönteiset, toimivat ryhmissä ja kommunikoivat. Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida kumppaninsa läsnäoloon ja liikkeisiin, mikä on hämmästyttävä osoitus niiden sosiaalisesta älykkyydestä”, tutkimusta johtanut eläinekologian dosentti Olli Loukola kertoo.
Kokeissa kimalaiset opetettiin työntämään legopalikkaa yhdessä päästäkseen käsiksi palkintoon. Viivästystestissä havaittiin, että kimalaiset odottivat kumppaniaan ja reagoivat tämän läsnäoloon tai poissaoloon. Tämä viittaa siihen, että koordinaatio ei ole vain yksittäisten hyönteisten ponnistelujen sattumanvarainen sivutuote, vaan ne tietoisesti odottivat toisiaan.
Ennen kumppanin saapumista kimalaiset eivät olleet kovin halukkaita työntämään palikkaa ja viivästyttivät ensimmäistä työntöään. Ne työnsivät palikkaa mieluiten, kun tiimikaveri oli läsnä. Kontrolliryhmän kimalaiset, jotka oli koulutettu työntämään palikkaa yksin, eivät osoittaneet vastaavaa käyttäytymistä.
Toisessa kokeessa kimalaiset kävelivät kahden rinnakkaisen, läpinäkyvän tunnelin läpi ja päästäkseen käsiksi palkintoon niiden piti koskettaa ovea tunneleiden päässä yhtä aikaa parinsa kanssa. Viivästystestissä havaittiin, että kimalaiset hidastivat vauhtiaan ja odottivat pariaan ennen oven koskettamista, toisin kuin yksin kulkeneet kontrollikimalaiset. Kumppanin kanssa treenatut kimalaiset myös pysähtelivät tunnelissa ja kääntyivät takaisin, jos tiimiparia ei vielä näkynytkään.
Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisten yhteistyö perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ne koordinoivat liikkeitään aktiivisesti ja ymmärtävät kumppaninsa merkityksen yhteistyössä. Tulokset avaavat uusia näkökulmia sosiaalisten hyönteisten, kuten kimalaisten käyttäytymiseen ja korostavat niiden kykyä toimia yhteistyössä uusissa tilanteissa.
”Tutkimus voi vaikuttaa laajempaan ymmärrykseen eläinten käyttäytymisestä ja evoluutiosta. Se voi myös inspiroida uusia tutkimuksia sosiaalisen älykkyyden ja yhteistyökyvyn kehityksestä eri eläinlajeilla, sekä sovelluksista esimerkiksi teknologiaan, robotiikkaan ja lääketieteeseen. Parempi ymmärrys eläinten monimutkaisesta käyttäytymisestä ja kyvyistä voi kasvattaa kiinnostusta ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseen", Loukola summaa.
Tutkimus julkaistiin ke 1.5.2024: Loukola, O. J., Antinoja, A., Mäkelä, K., Arppi, J., Peng, F., Solvi, C. (2024). Evidence for socially influenced and potentially actively coordinated cooperation by bumblebees. Proceedings of the Royal Society B, 291(2022), 20240055. https://doi.org/10.1098/rspb.2024.0055
Videoita kimalaisistutkimuksista, videot: Olli Loukola
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Loukola, eläinekologian dosentti, Oulun yliopisto, 0505955798, olli.loukola@oulu.fi
Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, Oulun yliopisto, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suomen kielen opiskelu auttaa muualta muuttaneita integroitumaan yhteisöön – Anne Koskela palkittiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä22.11.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston vuoden 2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto myönnettiin lehtori Anne Koskelalle suomi toisena kielenä -opintojen kehittämisestä Oulun yliopistossa ja kansallisesti. Opintojen tavoitteena on paitsi opettaa suomen kieltä ja kulttuuria myös helpottaa osallistujien integroitumista Suomeen, Ouluun ja yliopistoyhteisöön.
Epäonnistumisen pelko estää naisia ryhtymästä yrittäjiksi22.11.2024 05:49:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus korostaa yrittäjyyspotentiaalin sukupuolieroja Suomessa viime vuosikymmeninä. Miehet raportoivat yleensä suurempaa luottamusta omiin tietoihinsa, taitoihinsa ja kokemukseensa yrityksen perustamisessa. Sukupuoliero ei ole kaventunut 2000-luvulla.
Lunta rakastava tutkija Charlotte Ditlevsen ei myrskystä pillastu - Oulun yliopiston tutkija selvittää lumen elinkaarta: ”Elintärkeää tietoa vesivarannoista”21.11.2024 11:17:44 EET | Tiedote
Hydrologi Charlotte Ditlevsenin mukaan on korkea aika oppia ymmärtämään, miten suuri merkitys lumella on veden saatavuuden kannalta.
Pimeää diversiteettiä valaisemaan – Tutkijat tavoittelevat läpimurtoa uusien lajien kuvaamisessa21.11.2024 10:17:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimushanke pyrkii ratkaisemaan lajintunnistuksen kriisin nopeasti kehittyneiden dna-teknologioiden avulla. Tavoitteena on erottaa, tunnistaa ja kuvata kymmeniä tuhansia lajeja, jotka nykyisten menetelmien hitauden vuoksi jäisivät ehkä vuosisadoiksi kokonaan tuntemattomiksi.
Varhaislapsuuden maatilaympäristö suojaa atooppiselta sairastavuudelta vielä keski-iässä21.11.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Asuminen maatilaympäristössä imeväisikäisenä voi suojata atooppisilta sairauksilta, kuten allergiselta nuhalta, allergiselta silmätulehdukselta sekä atooppiselta monisairastavuudelta, ja suojavaikutus näkyy vielä keski-iässä. Tulos käy ilmi Oulun yliopistossa 22. marraskuuta väittelevän lääketieteen lisensiaatti Anna Haaralan väitöstutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme