Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali

Investointiverohyvitys tarkoittaa, että investoinnin tekevä yritys saa kuitattua voitoistaan perittäviä yhteisöveroja maksetuksi hyvityksillä, jotka myönnetään tukeen oikeuttavien investointien kuluista. 

“Investointiverohyvityksen käyttöönottaminen kohdennettuna ja määräaikaisena toimenpiteenä investointien houkuttelemiseksi on perusteltu toimenpide juuri nyt. Verokannustimet ovat näkyvästi esillä investointikilpailussa eikä Suomen 20 prosentin yhteisöverokanta enää takaa kilpailuetua. Menetettävää ei juuri ole, koska investointiverohyvitykselle ei muodostu hintalappua, jos uusia investointeja ei toteuteta,” sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. 

Investointiverohyvitys kohdistuu puhtaan siirtymän investointeihin, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Näitä koskeva EU:n valtiontukisääntöjen lievennys on voimassa vuoden 2025 loppuun asti. 

“Verohyvitys on tarpeen investointien kotiuttamiseksi Suomeen yhä kireämmässä kansainvälisessä kilpailussa puhtaan teollisuuden hankkeista. Teollisuuden päästöjä vähentävät investoinnit esimerkiksi metallinjalostuksessa ja kemianteollisuudessa ovat välttämättömiä myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi,” painottaa Keskuskauppakamarin johtava elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen. 

Investointiverohyvityksen yksityiskohdilla on merkitystä sille, miten houkutteleva kasvukannustin siitä lopulta muodostuu.  

“Hallitus on esittänyt, että hyvitys voidaan käyttää aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen. Näin investoinneista saatavat hyödyt saadaan yhteiskunnan käyttöön ennen kuin on maksun aika. Hyvitys olisi kuitenkin kansainvälisesti vielä kilpailukykyisempi, jos se saataisiin käyttöön jo investointivuonna, ja se olisi veronpalautuskelpoinen yhteisöveron ylittävältä osin,” sanoo Viitala.