Suomalaiseen Tiedeakatemiaan 21 uutta jäsentä

Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi kerrallaan olla korkeintaan 333 alle 65-vuotiasta tieteen harjoittajaa. Jäsenyys on elinikäinen.

Tämän vuoden kevätkokouksessa 19.4.2024 Tiedeakatemiaan kutsuttiin 21 oman alansa huippututkijaa.

Uudet jäsenet edustavat laajalti suomalaista tieteen kenttää ja työskentelevät viidessä kotimaisessa yliopistossa: Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Turun yliopistossa. Lisäksi uusista jäsenistä kolme työskentelee ulkomailla, edustettuina ovat Harvard University ja Imperial College London.

 

Uudet jäsenet 2024

Matemaattis-luonnontieteellinen osasto

Gerrit Groenhof on Jyväskylän yliopiston kemian professori. Hän on johtava valoon reagoivien biomolekyylien atomitason laskennallinen tutkija. Professori Groenhofin tutkimuksen johtavana ajatuksena on paitsi tarkkailla valon avulla atomien liikettä myös hallita atomeja kemiallisissa reaktioissa, biomolekyyleissä ja nanokokoisissa plasmonisissa systeemeissä.

Mark Hindmarsh on teoreettisen fysiikan professori Helsingin yliopistossa ja Sussexin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa kattaa kosmiset säikeet ja faasitransitiot yhdistäen kosmologian ja tiiviin aineen teorian. Hän on myös edelläkävijä laskennallisten menetelmien käytössä kosmologian tutkimuksessa.

Camilla Hollanti on Aalto-yliopiston matematiikan professori. Hollanti johtaa merkittävää algebran ja lukuteorian sovellusten tutkimusryhmää. Hänen tutkimustensa punaisena lankana on soveltaa tietoliikenteessä vastaan tulleiden ongelmien käsittelyssä algebran ja lukuteorian tarjoamia menetelmiä. Tutkimusten sovelluskohteena on esimerkiksi langaton viestintä.

Juha Huiskonen on Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin johtaja, virologian professori ja kansainvälisesti arvostettu virologian rakennebiologi. Huiskonen on omistanut uransa erityisesti virusten rakenteiden selvittämiselle kryoelektronimikroskopian avulla. Hänen laaja työnsä bakteerifagien parissa on lisännyt ymmärrystämme virusten etäisistä evolutiivisista suhteista.

Peter Johansson on Helsingin yliopiston astrofysiikan professori. Hänen tutkimusalansa on teoreettinen astrofysiikka, erityisesti galaksien syntyyn ja kehitykseen liittyvä numeerinen mallinnus. Professori Johansson on tehnyt uraauurtavaa numeerista tutkimusta supermassiivisten mustien aukkojen ja massiivisten ellipsigalaksien synnystä ja kehityksestä.

Pekka Katajisto on Helsingin yliopiston ikääntymisbiologian professori. Katajisto on tutkimusurallaan tehnyt sarjan merkittäviä löytöjä liittyen kantasolujen aineenvaihduntaan, syöpään ja ikääntymiseen, ja hänen tutkimusryhmänsä on tehnyt alallaan lukuisia läpimurtoja.

Tuukka Petäjä on Helsingin yliopiston fysiikan professori. Petäjän erikoisalaa on kokeellinen ilmakehätiede. Hänen kehittämällään teknologialla on viimeisten kymmenen vuoden aikana selvitetty ilmakehän aerosolihiukkasten muodostukseen osallistuvat kaasut sekä niiden pitoisuuksien vaihtelu ilmakehässä ja laboratoriokokeissa.

Arri Priimägi on Tampereen yliopiston kemian professori. Priimägi yhdistää tutkimuksissaan fotoniikkaa pehmeisiin materiaaleihin, supramolekulaarisiin rakenteisiin, laitteisiin ja biologisiin systeemeihin. Tutkimusten yleisenä tavoitteena on saavuttaa uusia funktionaalisia ohjauksia valon avulla. Tällaiset materiaalit ovat oleellisia tulevaisuuden autonomisissa materiaaleissa.

Mari Sandell on Helsingin yliopiston elintarviketieteen professori. Hän on tutkimuksissaan keskittynyt ruuan aistittavan laadun osatekijöihin ja ruokamieltymyksiin tavoitteenaan ymmärtää ihmisten yksilöllisten aistimaailmojen, moniaistisen kokemisen ja ruoka-asenteiden suhdetta ruokavalintoihin. Professori Sandellin tutkimus on tämänhetkisen ruokajärjestelmän murroksen keskiössä.

Tuuli Toivonen on Helsingin yliopiston geoinformatiikan professori. Hän on uranuurtaja paikkatietomenetelmien käytön kehittämisessä ja käytössä sekä saavutettavuuden ja kestävyyden tutkimuksessa. Professori Toivosen johtama tutkimus keskittyy ihmisten, paikkojen ja liikkumisen vuorovaikutuksiin sekä kaupunkimaisilla alueilla että luonnonympäristöissä, erityisesti suojelualueilla.

Xiao Zhong on Helsingin yliopiston matematiikan professori. Hänen alaansa ovat differentiaaliyhtälöt. Professori Zhong on merkittävä tutkija niin epälineaaristen differentiaaliyhtälöiden perusteoriassa kuin myös niiden sovelluksissa esimerkiksi virtausmekaniikkaan, satunnaisgeometriaan tai inversio-ongelmiin.

Humanistinen osasto

Erkko Autio on teknologiayrittäjyyden professori Imperial College Londonissa. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä yrittäjyyden- ja innovaatiopolitiikan tutkimuksessa. Professori Autio on tutkinut laajalti teknologiayrittäjyyttä ja innovaatioympäristöjä, viime aikoina erityisesti digitaalista muutosta, ja on laajasti teoretisoinut yrittäjyyden vaikutusta kansantalouteen.

Louis Clerc on Turun yliopiston poliittisen historian professori. Hänen erikoisalojaan ovat kansainvälinen historia, Suomen ulkopolitiikan ja diplomatian historia, Euroopan integraation historia, julkisuus- ja kulttuuridiplomatia sekä Ranskan poliittinen historia. Tutkijana Clerc on paneutunut erityisesti ns. pehmeään diplomatiaan ja kehittänyt tutkimusalueen metodologiaa.

Marjaana Helminen on Helsingin yliopiston vertailevan vero-oikeuden professori. Hän on Suomen johtava kansainvälisen vero-oikeuden tutkija. Professori Helmisen tutkimusintressit kattavat laajasti kansainvälisen ja EU:n verolainsäädännön aihealueita.

Johanna Kantola on Helsingin yliopiston eurooppalaisten yhteiskuntien ja niiden politiikan tutkimuksen professori. Hän on julkaissut laajasti sekä empiirisiä että teoreettisia tutkimuksia sukupuolesta, vallasta, politiikasta ja tasa-arvopolitiikasta Suomessa ja Euroopan unionissa.

Teija Kujala on Helsingin yliopiston psykologian professori. Hänen tutkimuksensa kohdistuu muun muassa kuulomuistin ja tarkkaavaisuuden hermostolliseen perustaan sekä sokeuteen, dysleksiaan ja autismikirjoon liittyviin aivotoimintojen muutoksiin. Professori Kujala on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta lukihäiriön hoidosta ja aivojen varhaiskehityksestä.

Sari Lindblom on Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori. Hän tutkii yliopisto-oppimista ja -opettamista sekä arviointia ja laatua. Erityisesti professori Lindblom on keskittynyt yliopisto-oppimisen tutkimiseen psykologisesta ja kasvatuspsykologisesta näkökulmasta.

Sari Pietikäinen on Jyväskylän yliopiston diskurssintutkimuksen professori. Pietikäinen on diskurssintutkimuksen asiantuntija, jonka lukuisat tutkimusprojektit ovat valaisseet vähemmistökieliyhteisöjen ja kielellisen diversiteetin roolia, erityisesti pohjoismaissa.

Roope Uusitalo on Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori. Hänen tutkimusalaansa on työn ja koulutuksen talous. Professori Uusitalo on ensimmäisiä tutkijoita Suomessa, jotka ovat tehneet laajoihin rekisteriaineistoihin pohjautuvaa ja kausaalivaikutuksia tutkivaa taloustiedettä.

Ulkomaiset jäsenet

Jukka-Pekka Onnela on Harvardin yliopiston biostatistiikan professori. Hän tutkii verkostojen roolia fyysisissä, biologisissa ja sosiaalisissa ilmiöissä ja kehittää kvantitatiivisia menetelmiä sosiaalisten ja biologisten verkostojen ja niiden terveyteen liittyvien yhteyksien tutkimiseen. Professori Onnela on ollut mukana kehittämässä älypuhelimien keräämän datan hyödyntämistä terveyden tutkimuksessa.

Arttu Rajantie on teoreettisen fysiikan professori Imperial College Londonissa. Hänen tutkimusalaansa on kenttäteorian soveltaminen kosmologiaan ja hiukkasfysiikkaan. Professori Rajantie on teoreetikko mutta myös CERNissä magneettisia monopoleja hiukkastörmäyksistä etsivän Moedal-kokeen jäsen.