Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Elämää läheisen kuoleman jälkeen käsittelevä Surukonferenssi järjestetään 25.–26. huhtikuuta Tampereella. Konferenssissa avainluentojen aiheena on ensimmäistä kertaa myös se, millaisia kehollisia vaikutuksia surulla voi olla.
Surusta tietokirjan vuonna 2020 toimittanut yliopettaja ja dosentti Tuuli Lahti Turun ammattikorkeakoulusta painottaa, että tiivis kytkös mielen ja kehon välillä on hyvä tunnistaa.
”Tunteet eivät tunnu vain mielessä vaan myös kehossa. Ilo saa aikaan hymyn, pelko ehkä hikoilua, surussa näkyvintä on kyynelkanavien aktivoituminen mutta se voi aiheuttaa myös monia muita kehollisia kokemuksia. Näiden kehollisten merkkien tunnistaminen on hyödyllistä oman hyvinvoinnin seuraamisen ja edistämisen kannalta”, Lahti sanoo.
Surevaa hoitaa arkiset asiat
Alun perin Lahden idea surua koskevasta tietokirjasta lähti siitä, ettei surusta ollut suomenkielistä tietoa kootusti saatavilla. Lahden mukaan surun keholliset vaikutukset voivat ilmetä kipuina, univaikeuksina, ruokahaluttomuutena tai esimerkiksi paleluna.
”Suruun kytkeytyvä kehollinen kuormitus voi aiheuttaa sympaattisen hermoston ylivirittyneisyyttä. Silloin parasympaattisen hermoston aktivoiminen on hyödyllistä, ja se voi olla hyvin arkista tekemistä, kuten luonnossa liikkumista, rentoutusharjoituksia tai musiikin kuuntelua.”
Myös uni on surevalle avaintekijä.
”Moni elimistöä korjaavista ja hoitavista prosesseista tapahtuu unen aikana. Sen aikana esimerkiksi hermosolujen välisiä kytkentöjä huolletaan ja aivojen energiavarastoja täydennetään”, Lahti sanoo.
Tuuli Lahden luento surun vaikutuksista kehoon ja hyvinvointiin kuullaan konferenssissa perjantaina. Torstaina trauman ja surun käsittelystä kehollisesti keskustellaan tanssi- ja liiketerapeutti Tanja Pihlajan syventävällä luennolla.
Surukonferenssi lisää tietoutta surusta
Vuoden 2024 Surukonferenssissa puhutaan kehollisuuden lisäksi kuoleman vaikutuksista perheeseen, jaetaan tietoa erilaisista surevien tukimuodoista sekä esimerkiksi hoitomenetelmien merkityksestä palliatiivisessa hoidossa. Aiheina ovat myös eksistentiaaliset kysymykset, lapsen tai sisaruksen kuolema sekä ikäihmisten toiveet hyvästä kuolemasta. Tänä vuonna perjantain päätösluennoitsijana nähdään kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio, joka puhuu toivosta.
Surukonferenssin tavoitteena on lisätä tietoutta surusta ja surevan tukemisesta sekä tuoda esille suomalaista kuolemaan liittyvää tutkimustietoa. Konferenssi kokoaa yhteen surevia kohtaavia ammattilaisia, tutkijoita, opiskelijoita ja itse menetyksen kokeneita eri puolelta Suomea. Konferenssiin on mahdollista osallistua myös etänä.
Surukonferenssia on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Konferenssi toteutetaan yhteistyössä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, HUOMA Henkirikoksien uhrien läheiset ry:n, KÄPY Lapsikuolemaperheet ry:n, Nuoret Lesket ry:n Suomalaisen Kuolemantutkimuksen seuran, Surevan kohtaaminen -toiminnan, Surunauha ry:n sekä Tampereen yliopiston kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuuli Lahti
Yliopettaja ja dosentti, Turun AMK
tuuli.lahti@turunamk.fi
044 907 5471
Sanna Kalajanniska
koordinaattori@huoma.fi
050 304 3332
Linkit
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Rahahuolet ja velkaantuminen kuormittavat – teemachat tarjoaa keskusteluapua29.10.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä. MIELI ry kokeilee teemachattia yhdessä Takuusäätiön kanssa, jotta yhä useampi hakisi taloushuoliinsa apua ja tukea.
MIELI ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 202514.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote
Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.
12 järjestön yhteinen kannanotto: Sote-järjestöiltä leikataan vaikutuksia arvioimatta19.9.2024 09:18:59 EEST | Tiedote
Ehdotus sote-järjestöjen avustusleikkausten toteuttamisesta rapauttaa merkittävästi järjestöjen vaikuttavaa auttamistyötä. Sote-järjestöjen valtionavustusleikkaukset on peruttava tai vähintään kohtuullistettava.
Finlands självmordstal fortfarande de dystraste i Norden5.9.2024 15:11:50 EEST | Tiedote
I Finland begås ungefär 750 självmord varje år, vilket är mer än tre gånger fler än antalet dödsfall i trafiken. Med rätt åtgärder kan mängden självmord minskas.
Suomen itsemurhaluvut edelleen Pohjoismaiden synkimmät4.9.2024 07:14:07 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain noin 750 itsemurhaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemia. Oikeilla toimilla itsemurhia pystytään vähentämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme