Äärimmäisen uhanalainen peltosirkku voisi hyötyä monipuolisemmasta peltoviljelystä
Peltosirkku on Suomen nopeimmin taantuvia lintuja, ja laji uhkaa hävitä Suomesta kokonaan parissa vuosikymmenessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan peltoviljelyn monimuotoisuuden lisääminen voisi auttaa peltosirkkuja lisääntymään tehokkaammin, ja siten korvaamaan talvehtimisalueiden menetyksiä.
Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja Luonnonvarakeskuksen Luken tutkijat selvittivät, millaisissa elinympäristöissä ja missä päin Suomea peltosirkut ovat vähentyneet nopeimmin. Tutkimuksen mukaan sekä viljelykasvien monimuotoisuus että paljaan maan määrä pesinnän alkaessa keväällä hyödyttävät peltosirkkuja. Peltosirkut selviytyivät vuodesta toiseen paremmin laajoilla yhtenäisillä maatalousalueilla kuin toisistaan eristyneillä pelloilla. Populaatiot ovat pienentyneet hitaammin Pohjois-Pohjanmaalla Lounais- ja Etelä-Suomeen verrattuna.
– Pohjois-Pohjanmaalla peltosirkun väheneminen on ollut hitaampaa kuin eteläisemmässä Suomessa, ehkäpä sen takia, ettei laji viihdy Etelä-Suomen intensiivisimmin hoidetuilla maatalousalueilla, arvelee väitöskirjatutkija Sirke Piirainen Luomuksesta.
Viljelykasvien monipuolisuus ja paljaan maan määrä ovat tärkeitä peltosirkuille. Kasvityyppien monimuotoisuus hyödyttää peltosirkkua, sillä tiheä kasvusto ja pitkät korret tuovat suojaa pesintään, ja toisaalta harvempi kasvusto ja paljaat alueet helpottavat lintujen pääsyä maanpinnalle, hyödyntämään siellä olevaa hyönteisravintoa.
Peltosirkku talvehtii Afrikassa, jossa elinympäristöjen muutokset, kuten savannin muuttaminen pelloiksi ja karjan laidunnuksen lisääntyminen ovat oletettavasti heikentäneet niiden selviytymistä talven yli. Vaikka lintuja ei voitaisikaan auttaa selviytymään vaaroista muualla, voidaan pesimäalueilla Suomessa tehdä paljonkin niiden poikastuotannon siivittämiseksi.
– Peltosirkulle on äskettäin laadittu suojelusuunnitelma, jossa esitetään sekä yleisiä että populaatiokohtaisia toimia, jotka voisivat parantaa peltosirkun pesintämenestystä, kertoo erikoistutkija Markus Piha Lukesta.
Peltosirkkujen pesintää avittaakseen maanviljelijät voisivat esimerkiksi välttää jokivarsien, tienpientareiden ja pelto-ojien puiden ja pensaiden raivaamista, sillä ne tarjoavat linnuille laulupuita ja hyönteisravintoa. Monelle peltosirkkupopulaatiolle viljelysten keskellä olevat hylätyt tai kesannolle jätetyt pellot ovat myös tärkeitä, ne kannattaisi jättää nykyiselleen. Jos suinkaan mahdollista, pelloille voisi jättää myös viljelemättömiä kaistaleita paljasta maata.
Alkuperäinen julkaisu
Piirainen, S., Seimola, T. Lindén, A. Tiainen, J. & Piha, M. (2024) Habitat characteristics and the rate of decline in a threatened farmland bird, the Ortolan Bunting Emberiza hortulana, Journal of Avian Biology
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Sirke Piirainen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, sirke.piirainen@helsinki.fi
Erikoistutkija Markus Piha, Luonnonvarakeskus, markus.piha@luke.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uutta tietoa huonoennusteisen rintasyövän hoitoon4.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus auttaa kehittämään uusia hoitokeinoja MYC-positiiviseen rintasyöpään, jonka ennuste on usein heikko ja johon ei ole tällä hetkellä olemassa tehokkaita hoitoja. FM Johanna Anttila väittelee Roosa nauha -päivänä 4.10.
Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn2.10.2024 14:07:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.
Luonnonvaraisen eläimen laji vaikuttaa sen hoitoon2.10.2024 13:54:16 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa luonnonvaraisten eläinten hoitoon vaikuttaa hoidettavan eläimen laji. Tulokset viittaavat myös siihen, että eläimiä hoidetaan tarpeettomasti ja palautetaan luontoon liian heikossa kunnossa. Tutkijat kaipaavat lisää keskustelua hoidon etiikasta ja yhtenäisiä standardeja hoidolle.
Tanssikokemus näkyy tanssiteoksen katsojien aivotoiminnassa2.10.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Tanssiteoksen katsojien aivotoimintaa tutkittiin aidossa teatteriympäristössä ensimmäistä kertaa maailmassa.
Kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi edistää maaperän hiilen varastoitumista ilman sadon heikkenemistä1.10.2024 15:14:40 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi kasvattaa kasvien biomassaa ja parantaa mikrobien vuorovaikutusta – nämä molemmat edistävät maaperän hiilen varastoitumista, eivätkä vaikuta sadon määrään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme