Vihdoin luonto-opas, joka esittelee kaikki Suomessa tavatut suurpedot
Suomessa elää neljä suurpetoa: karhu, susi, ahma ja ilves. Lisäksi uutena suurpetona maahamme on hiljattain saapunut kultasakaali. Biologi, FT Katja Holmalan Suurpedot Suomen luonnossa –uutuuskirja sukeltaa kotimaisten suurpetojen kiehtovaan ja tunteita herättävään maailmaan!
Katja Holmalan Suurpedot Suomen luonnossa on upeasti kuvitettu luonto-opas, joka esittelee kaikki kotimaiset suurpedot.
Teoksessa syvennytään suurpetojen ominaispiirteisiin, käyttäytymiseen ja lajien välisiin suhteisiin. Opas käsittelee uusimman tutkimustiedon kautta lajihistoriaa ja suurpetojen merkitystä luonnossamme. Lajiston muuttumisesta kertoo esimerkiksi kultasakaalin liittyminen Suomessa tavattavien petojen joukkoon.
Ilves ja karhu ovat yleisiä lajeja, joista kumpikaan ei ole enää uhanalainen aktiivisen suojelutyön ansiosta. Molempia elää luonnossa noin 2 500 yksilöä. Sudet ja ahmat ovat huomattavasti harvinaisempia ja erittäin uhanalaisia. Niitä on luonnossa kumpaakin alle 400 yksilöä.
Suurpedot ovat tyypillisesti harvalukuisia, piilottelevia, arkoja ja hämäräaktiivisia, osa lajeista on jossakin määrin mahdollisesti vaarallisia. Niiden ajatellaan elävän vain erämaassa, mutta oikeasti suurpedot pystyvät elämään hyvin lähellä ihmistä. Mutta pystyykö ihminen elämään lähellä suurpetoja?
Juuri nyt pennut ovat täällä ja söpöimmillään!
Kesän korvilla kaikkien petonaaraiden poikaset ovat syntyneet.
Tiesitkö, että nuoret karhunaaraat asettuvat mieluiten asumaan lähelle omaa äitiään, siskojaan tai tätejään, jolloin muodostuu naarasklaaneja? Karhunpennut syntyvät tammikuussa, mutta nousevat emon kanssa pesästä vasta huhtikuussa noin ison rusakon kokoisina, 5-kiloisina.
Ahmaemo, karhuemo ja ilvesemo ovat yksinhuoltajia. Ainoastaan sudella on pari tai perhe joka auttaa pentujen kanssa. Ilveksen pennut syntyvät myöhimpään, vasta touko-kesäkuussa.
Mitä tulee tehdä jos kohtaa suurpedon?
Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on erittäin harvinaista, vaikka niiden jälkiä saattaa silloin tällöin havaita. Tyypillisin tapa nähdä eläin on, kun ajaa autoa, ja eläin joko ylittää tien tai on tien läheisyydessä. Silloin voi hetken ihailla eläintä, se poistuu kuitenkin hyvin nopeasti paikalta. Sitä ei pidä pyrkiä lähestymään. Jos on jalkaisin liikkeellä, eläin lähtee yleensä itse pakoon. Jos kohtaa karhun, pitää rauhallisesti poistua takaisin tuloreittiä. Ahma ja ilves eivät ole ihmiselle vaarallisia kohdatessa. Jos liikkuu luonnossa koiran kanssa, se on hyvä pitää kytkettynä. Jos koira on vapaana ja on rohkea lähstymään muita eläimiä, niin kaikki lajit voivat olla sille vaarallisia.
Biologi, FT, dosentti Katja Holmala on erikoistutkija ja Luonnonvarakeskuksessa ohjelmajohtajana. Hän on tutkinut petoeläimiä yli 20 vuotta ja perehtynyt erityisesti petonisäkkäiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä peto–saalis -suhteisiin. Holmala on aiemmin kirjoittanut tietokirjan ilveksestä.
Suurpedot Suomen luonnossa on arvostelu- ja käsittelyvapaa 30.5.
Katja Holmalan haastattelupyynnöt, kirjan pdf-vedokset ja arvostelukappaleet: adele.couavoux@otava.fi
Yhteyshenkilöt
Adèle CouavouxMarkkinointi- ja viestintäpäällikkö
Tietokirjat
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Otava
Eurooppalaisen rikoskirjallisuuden kuningattaren Camilla Läckbergin hittitrilogia päätökseen – "Faye-kirjat ovat kirjoistani henkilökohtaisimpia"18.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Naisen kosto on kaunis ja karmea, ainakin jos Camilla Läckbergin Faye-romaanitrilogiaa on uskominen. Sarjan päätösosa Pronssiunelmat on uskalias ja sähäkkä kostotrilleri petoksesta, hyvityksestä ja naisten välisestä solidaarisuudesta.
Terhi Törmälehdon romaani kuvaa kristillistä sionismia ja tuo kiinnostavan kulman Israelin ja Länsirannan tilanteeseen – "Tämä kirja on myös tutkielma siitä, millainen aikuinen minusta olisi voinut tulla"16.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Vavahduttava romaani He ovat suolaa ja valoa kuvaa suomalaista kristillistä sionismia ja pohtii, miten hengellinen vakaumus kytkeytyy geopolitiikkaan ja mitä kaikkia rajoja ihminen on vakaumuksensa vuoksi valmis ylittämään.
Reidar Palmgrenin odotettu uusi romaani julkaistaan elokuussa10.7.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Veli jota minulla ei ollut on kiehtova tarina Urho Kekkosen parhaasta kaverista Axelista ja kuljettaa lukijan kansalaissodan ajoista aina 1950-luvulle asti. Romaani kuvaa, kuinka ihminen voi sairastua valtaan, ja pohtii miesten välistä ystävyyttä sekä sitä, milloin anteeksiannosta tulee mahdotonta.
Nuorten suosikkivaikuttajien ihanat uutuuskirjat hurmaavat ja huvittavat!9.7.2024 13:58:53 EEST | Tiedote
Nelli Orell, Tinke, Toimistopojat ja Mike Bäck tähdittävät Otavan kesän vaikuttajakirjoja. Oman tarinansa kertovat myös Lääkäri Atte ja Saana Opacic.
Mitä tekisit, jos olohuoneesi valtaisi peto nimeltä Rakkaus?9.7.2024 09:30:00 EEST | Tiedote
Dante Lehtisen esikoisromaani Rakkaus ei kuole vaikka annoin sille kourallisen unilääkkeitä on omaperäinen (anti)rakkausromaani pedosta, joka ei välitä pienen ihmisen sielusta tai järjestä rahtustakaan. Teos kuvaa hykerryttävästi ja tarkasti rakastamista ja rakastamisen mahdottomuutta, rakkaudenkaipuuta ja sitä, mihin kaikkeen sen kanssa voi joutua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme