Lähes viidesosalla on kokemusta remontin epäonnistumisesta – tässä yleisimpiä kauhutarinoita

Tuhannesta asunnon omistavasta suomalaisesta 822 vastaajaa on joskus omasta aloitteestaan tehnyt tai teettänyt remontin omistuksessaan olevaan asuntoon tai kiinteistöön. Vastaajia pyydettiin jättämään huomiotta esimerkiksi kerrostaloyhtiön määräämät pakolliset remontit. Asuntoansa remontoineista vastaajista peräti 18 prosenttia kertoo todistaneensa remonttityön epäonnistumista.

”Yleisimpiä syitä tyytymättömyydelle ovat aikataulun pettäminen, budjetin ylittyminen, väärät materiaalivalinnat sekä tekijän ammattitaidon puute, joka näkyy esimerkiksi asennusvirheinä. Ja sitten on tämä perinteinen ”tein itse ja säästin” -ajattelutapa, joka harvoin toimii, ellei ole todella kokenut remontoija”, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi sanoo.

Alla on kuvaavimpia poimintoja tutkimuksen avoimista vastauksista:

”Tuli säästettyä väärässä paikassa.”

”Liian halpojen kalusteiden valinta kylpyhuoneeseen, ne ovat jo hajonneet.”

”Tein itse ja töpeksin.”

”Ulkomaali oli huonoa: ottaa kaiken lian itseensä ja mustuu. Se harmittaa.”

”Ennen ei oltu tehty yhtä isoa remonttia. Kokemuksen puute ja kiire johtivat huonoihin ratkaisuihin.”

”En ymmärtänyt tarpeeksi asiasta (lattialämmitys). Yritys, jolta ostin, ei ollut nappivalinta. Nyt tekisin monta asiaa eri tavalla, koska vikaan menneet asiat ärsyttävät lähes päivittäin.”

Tyytymättömimmät ryhmät

Useimmin remontti on epäonnistunut kahdessa eri vastaajaryhmässä: vuosittain alle 20 000 euroa ansaitsevissa talouksissa asuvien keskuudessa (28 %) sekä 30–39-vuotiaiden joukossa (27 %). Päiväniemi aprikoi, että syy liittyy budjettikysymyksiin.

”Perinteisesti ensiasunto hankitaan kolmenkympin tienoilla, jolloin talous voi olla vielä aika tiukilla, kun työuraa ei ole vielä niin paljon takana. Saattaa tulla kiusaus säästää väärässä paikassa. Asunto on monelle elämän suurin investointi, jonka jälleenmyyntiarvoon remontit vaikuttavat: onnistuneella remontilla voi arvoa nostaa ja sama pätee käänteisesti epäonnistuneeseen työhön”, Päiväniemi muistuttaa.

”Vastausten perusteella yleisimmät sudenkuopat ovat vältettävissä sillä, että kääntyy ammattilaisen puoleen. Ammattilainen osaa tarvittaessa auttaa oikeiden rakennusmateriaalien valinnassa. Ammattilainen osaa pitää huolen myös siitä, että urakka viedään läpi suunnitellusti. Loppujen lopuksi ammattilaisen palkkaamisen hintalappu on edullisempaa kuin asennusvirheiden korjauttaminen jälkikäteen.”

Stark Suomi Oy:n Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 9.–15.1.2024. Kohderyhmänä olivat 18–76-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat asunnon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1 000 vastaajaa.

Yhteydenotot ja lisätietoja:

Harri Päiväniemi, toimitusjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 040 643 1800

Satu Otala, viestintäjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 044 475 7483, satu.otala@stark-suomi.fi