Kaupunkiluonto helpottaa kuumuutta, mutta jakautuu epätasaisesti
Kasvillisuuden viilentävä vaikutus ei jakaudu tasaisesti Euroopan kaupunkialueilla. Viilentävää kasvillisuutta on vähiten alueilla, joiden asukkaat ovat sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa. Tutkijoiden mukaan kaupunkisuunnittelussa pitäisi varautua lämpöaaltoihin nykyistä paremmin.
Lämpöstressi eli kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa. Voimakkaiden lämpöaaltojen ennustetaan lisääntyvän ja pitkittyvän tulevaisuudessa. Kaupunkialueet kuumenevat helposti, koska tiivis rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti. Viheralueet, kuten puuryhmät ja puistot, sen sijaan lievittävät kuumuutta, koska ne tarjoavat varjoa ja viilentävät haihduttamisen kautta.
Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan viheralueiden tarjoama viilennys kuitenkin jakautuu epäoikeudenmukaisesti. Tutkijat selvittivät viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta 14:ssä Euroopan kaupungissa. Tutkitut kaupungit olivat Amsterdam, Ateena, Basel, Berliini, Budapest, Firenze, Helsinki, Istanbul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Rooma, Tukholma ja Wien.
Tutkimuksen mukaan korkeiden lämpötilojen haitoille altistuivat eniten tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat, sillä näillä alueilla on vähemmän kasvillisuutta. Alueiden asukkaat olivat usein pienituloisia tai työttömiä ja asuivat vuokralla. Myös maahanmuuttajatausta korostui asukkaiden taustoissa.
Sosioekonomiselta asemaltaan vahvemmassa asemassa olevat, kuten hyvätuloiset ja asunnonomistajat, saivat tutkimuksen mukaan keskimääräistä parempaa kaupunkivihreän tuomaa viilennystä.
– Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa. Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta. Kasvillisuutta kannattaisi lisätä alueille, joilla sitä ei vielä ole tarpeeksi. Puut ja muu kasvillisuus myös lisäävät ympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontaa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Helsingissä sosioekonominen yhteys heikompi
Tutkijat laskivat paikkakohtaisten mallisimulaatioiden avulla erityisen viilennysindeksin (GCoS), joka kuvaa kyseisellä alueella olevien viheralueiden viilentävää tai jäähdyttävää vaikutusta. Viilennysindeksin vaihtelua verrattiin väestörekistereistä haettuihin sosioekonomisiin muuttujiin, kuten kotitalouden tulotasoon, työllisyystilanteeseen, asumismuotoon tai maahanmuuttajataustaan.
– Näin saimme uutta tietoa viheralueiden viilentävän vaikutuksen jakautumisesta erilaisten ihmisryhmien asuttamille kaupunkialueille, Järvi sanoo.
Tutkimuksen mukaan Helsingissä, Budapestissa ja Tukholmassa yli puolet väestöstä asui alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin. Toisaalta näiden kaupunkien asukkaista 40 prosenttia asui alueilla, joilla viilennys oli heikompaa. Myös Helsingissä alhaisen tulotason asuinalueilla kasvillisuuden tarjoamaa viilennystä oli vähemmän kuin korkeamman tulotason alueilla.
– Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys oli kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa. Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari, Järvi arvioi.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Cities -tiedelehdessä toukokuussa.
Julkaisu:
Rocha, A.D., Vulova, S., Förster, M. et al. Unprivileged groups are less served by green cooling services in major European urban areas. Nat Cities (2024). https://doi.org/10.1038/s44284-024-00077-x
Lisätiedot:
Leena Järvi
Kaupunkimeteorologian professori, Ilmakehätieteiden keskus INAR
Helsingin yliopisto
leena.jarvi@helsinki.fi
0503110371
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimi on Šielâ8.11.2024 14:00:05 EET | Tiedote
Toiseksi Vuoden nimi -äänestyksessä ylsi Antti Järvinen. Kolmannen sijan jakoivat Kiekko-Espoo ja Posti. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat.
Politiikkasuositus: Palkokasvien viljelyn lisäämistä tuettava Suomessa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi7.11.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Uudet politiikkasuositukset tarjoavat ehdotuksia palkokasvien viljelyn moninkertaistamiseksi, valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi ja kannustimien luomiseksi viljelijöille. Tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa, vähentää tuontivalkuaisen ja typpilannoitteiden tarvetta sekä parantaa huoltovarmuutta.
JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen5.11.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
Vuoteen 2025 osuu täydet kymmenen arkivapaapäivää5.11.2024 08:09:00 EET | Tiedote
Vuosi 2025 alkaa suurimmalla osalla suomalaisia arkivapaapäivällä, kun uudenvuodenpäivää 1.1. vietetään keskiviikkona. Koko vuoden aikana arkivapaapäiviä saadaan maksimimäärä eli kymmenen. Tulevan vuoden ainoa viikonloppuun osuva arkipyhä on itsenäisyyspäivä, jota vietetään vuonna 2025 lauantaina.
Potilaskohtaisten syöpähoitojen räätälöimisessä edistysaskel1.11.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Tutkijat kehittivät potilaan omiin soluihin perustuvan lääketestausalustan, joka mahdollistaa immuunihoitojen tehon ennustamisen erityisesti keuhkosyöpäpotilailla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme