Aasialainen kyytä jäljittelevä käärmelaji on ainutlaatuinen haara matelijoiden kehityshistoriassa
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt valekyyn kehityshistorian. Kyykäärmeitä muistuttava lievästi myrkyllinen laji edustaa ainutlaatuista haaraa käärmeiden sukupuussa.
Aasiassa laajalle levinneen, lievästi myrkyllisen ja erittäin myrkyllisiä kyylajeja itsepuolustukseksi jäljittelevän käärmelajin kehityshistoria on nyt selvitetty. Tämä valekyy muodostaa täysin oma haaransa käärmeiden sukupuussa, joten sille on annettu aivan oma heimonimi Psammodynastidae.
Epäselvän evoluutiohistoriansa takia tämä pieni ja ärhäkkä käärme jo pitkään kummastuttanut evoluutiotutkijoita. Arvoitus on nyt ratkaistu analysoimalla yli 4 500 geeniä kattavia DNA-jaksoja ja useita kymmeniä erittäin tarkkoja mikro-TT-kuvia.
– Valekyyt kuluvat suureen Elapoidea-yläheimoon, joka kattaa viidenneksen kaikista maailman käärmelajeista. Tämän yläheimon evolutiivinen erilaistuminen tapahtui hyvin nopeasti noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Nopea erilaistuminen on ehkä haastavin mahdollinen evoluutioon liittyvä ilmiö geneetikkojen tai evoluutiobiologien selvitettäväksi, sanoo hankkeen päätutkija Sunandan Das Helsingin yliopistosta.
Valekyyt eivät ainoastaan näytä puissa asuvilta kyiltä, vaan myös käyttäytyvät niiden tavoin. Niillä on suun etuosassa erikoinen valehammas, jota esittelemällä käärme huijaa petoeläimiä luulemaan, että sillä on myrkkyhampaat. Leuan takaosassa on kuitenkin oikea hammas, jossa oleva heikko myrkky tehoaa ainoastaan valekyyn saalistamiin liskoihin. Elapoidea-yläheimoon kuuluu useita myrkyn ja hampaiden osalta toisistaan poikkeavia käärmeheimoja, muun muassa kobrat ja mambat.
– Selkärankaisiin eläimiin kuuluvan uuden heimon löytäminen on yllättävän harvinaista. Sitä ei satu kuin noin kerran vuosisadassa. Evoluutiobiologille tämä on huippusaavutus. Täysin uusia selkärankaisten heimoja kuvataan harvoin, jos koskaan, Sunandan toteaa.
Tieto valekyyn sekä muiden Elapoidea-yläheimon käärmeiden sijainnista lajinkehityksen eri vaiheissa auttaa tarkentamaan käsitystä käärmeiden myrkkyhampaiden alkuperästä ja evoluutiosta. Valekyyn ja muiden lajien pitkät ja ainutlaatuiset kehityshaarat kertovat suuresta evolutiivisesta etäisyydestä, jota biologit käyttävät suojelutarpeen määrittämiseen. Näin ollen valekyyn luokitteleminen omaksi heimokseen on tärkeää myös suojelun kannalta.
Myös Elapoidea-käärmeryhmän sukupuu uusiksi
Sunandan ja professori Juha Merilä olivat lisäksi mukana uudistamassa suuren Elapoidea-käärmeryhmän sukupuuta viime vuonna. Työ pohjautuu valtavaan genomiaineistoon sekä evoluution tutkimiseen kehitettyihin huippualgoritmeihin ja -ohjelmistoihin.
Tutkijat löysivät Elapoidea-yläheimoon kuuluvan täysin uuden heimon. Löydettyyn Micrelapidae-heimoon kuuluu kaksi sukua ja kaikkiaan neljä tai viisi lajia, joita tavataan Lähi-idässä sekä itä- ja koillis-Afrikassa.
Elapoidea-yläheimo kattaa noin 700 käärmelajia, jotka jakautuvat useisiin eri heimoihin. Se on yksi lajimäärältään suurimmista käärmeryhmistä. Tutkijat arvioivat, että yläheimon käärmeet kehittyivät kenotsooisella kaudella (tarkkaan ottaen eoseeni-nimisellä ajanjaksolla) arviolta 50–45 miljoonaa vuotta sitten. Elapoidea-yläheimo on malliesimerkki varhaisella kenotsooisella kaudella tapahtuneesta nopeasta radiaatiosta eli levittäytymisestä, minkä takia ryhmän kehityshistoriaa on äärimmäisen vaikea selvittää.
Tutkimusryhmän tulokset tarjoavat myös menetelmiä kauan sitten tapahtuneeseen nopeaan levittäytymiseen liittyvän evoluution tehokkaaseen tutkimiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sunandan Das
tutkija
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
sunandan.das@helsinki.fi
+358 449515003
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiLinkit
- Aasialainen kyytä jäljittelevä käärmelaji on ainutlaatuinen haara matelijoiden kehityshistoriassa
- Uusi afroaasialaisten lievästi myrkyllisten käärmeiden heimo panee käärmeiden sukupuun uusiksi
- Das, S., Greenbaum, E., Brecko, J. et al. Phylogenomics of Psammodynastes and Buhoma (Elapoidea: Serpentes), with the description of a new Asian snake family. Sci Rep 14, 9489 (2024).
- Sunandan Das, Eli Greenbaum, Shai Meiri, Aaron M. Bauer, Frank T. Burbrink, Christopher J. Raxworthy, Jeffrey L. Weinell, Rafe M. Brown, Jonathan Brecko, Olivier S.G. Pauwels, Nirhy Rabibisoa, Achille P. Raselimanana, Juha Merilä, Ultraconserved elements-based phylogenomic systematics of the snake superfamily Elapoidea, with the description of a new Afro-Asian family, Molecular Phylogenetics and Evolution, Volume 180, 2023, 107700, ISSN 1055-7903
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uutta tietoa huonoennusteisen rintasyövän hoitoon4.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus auttaa kehittämään uusia hoitokeinoja MYC-positiiviseen rintasyöpään, jonka ennuste on usein heikko ja johon ei ole tällä hetkellä olemassa tehokkaita hoitoja. FM Johanna Anttila väittelee Roosa nauha -päivänä 4.10.
Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn2.10.2024 14:07:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.
Luonnonvaraisen eläimen laji vaikuttaa sen hoitoon2.10.2024 13:54:16 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa luonnonvaraisten eläinten hoitoon vaikuttaa hoidettavan eläimen laji. Tulokset viittaavat myös siihen, että eläimiä hoidetaan tarpeettomasti ja palautetaan luontoon liian heikossa kunnossa. Tutkijat kaipaavat lisää keskustelua hoidon etiikasta ja yhtenäisiä standardeja hoidolle.
Tanssikokemus näkyy tanssiteoksen katsojien aivotoiminnassa2.10.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Tanssiteoksen katsojien aivotoimintaa tutkittiin aidossa teatteriympäristössä ensimmäistä kertaa maailmassa.
Kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi edistää maaperän hiilen varastoitumista ilman sadon heikkenemistä1.10.2024 15:14:40 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi kasvattaa kasvien biomassaa ja parantaa mikrobien vuorovaikutusta – nämä molemmat edistävät maaperän hiilen varastoitumista, eivätkä vaikuta sadon määrään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme