Kokemäenjoessa vuollejokisimpukoita ennätysmäärät (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Vuollejokisimpukoiden määrä Harjavallan padon alapuolisella jokiosuudella oli vuoden 2023 seurannassa noussut huomattavasti verrattuna vuoden 2014 nikkelipäästön jälkeiseen aikaan.
Heinäkuussa 2014 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tehtaalta pääsi patoaltaan kohdalla Kokemäenjokeen jätevettä, joka sisälsi 66 tonnia vesieliöille myrkyllistä nikkeliä. Päästön jälkeen havaittiin joessa runsaasti kuolleita vuollejokisimpukoita (Unio crassus) sekä muita simpukkalajeja (soukkojoki-, sysijoki-, ja pikkujärvisimpukka). Simpukoiden runsauksia, ikäjakaumia yms. on päästön jälkeen tutkittu useina vuosina, viimeksi kesällä 2023.
Vuollejokisimpukoiden määrä Harjavallan padon alapuolisella jokiosuudella on noussut huomattavasti tutkimusvuosien 2014 - 2023 seurannassa.
Myrkkypäästöjen jälkeisestä populaatiokoon arviosta vuonna 2014 on tultu ylöspäin 106 prosenttia ja yli 6 miljoonaa yksilöä. Muihin simpukkalajeihin verrattuna vuollejokisimpukan populaation kasvu viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut moninkertaista.
Suurin osa (83 %) vuollejokisimpukoista on 50–74 mm pituisia. Tuon kokoiset yksilöt ovat aiemman tiedon perusteella 6–7-vuotiaita eli syntyneet vuosina 2016–2017. Vuoden 2023 selvityksessä saatiin ensimmäisen kerran kattava kuva populaation koosta, sillä pienimmät simpukat ovat aiemmissa näytteissä olleet aliedustettuina. Niiden havaitseminen joen pohjalta on vaikeampaa kuin suurikokoisten ja täysikasvuisten yksilöiden.
Vuonna 2014 tapahtunut nikkelipäästö aiheutti vakavaa haittaa simpukkapopulaatioille
Vuollejokisimpukkapopulaation toipuminen oli tutkituista lajeista hitainta, mutta vuonna 2023 sen luonnollinen lisääntyminen näyttää nostaneen populaation koon vuoden 2014 nikkelipäästöjä edeltänyttä aikaa korkeammalle tasolle Kokemäenjoessa.
Vuollejokisimpukka on mainittu luontodirektiivin 16(1) artiklassa sekä rauhoitettuna lajina luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 2 (Ympäristöministeriö 2023). 21.6.2017 annetussa päätöksessä (VARELY/1622/2014) Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoi, että Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnassa Harjavallassa 4.-6.7.2014 tapahtunut päästö Kokemäenjokeen oli aiheuttanut luonnonsuojelulain 5 a §:n tarkoittaman luontovahingon ja ympäristönsuojelulain 176 §:n tarkoittaman vesistön merkittävän pilaantumisen. ELY-keskus määräsi ympäristönsuojelulain 176 §:n nojalla Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin perustilan palauttamiseksi. Yhtenä velvoitteena oli Kokemäenjoen vuollejokisimpukkapopulaation luontaisen palautumisen seuranta.
Kokemäenjoen nikkelipäästö (ely-keskus.fi)
Suursimpukkapopulaatioiden tila Kokemäenjoessa kesällä 2023, raportti 28022024, Alleco Oy.pdf
Lisätietoja:
Ympäristönsuojeluyksikkö
Harri Helminen, erikoisasiantuntija, harri.helminen@ely-keskus.fi, 0295 022 865
Luonnonsuojeluyksikkö
Iiro Ikonen, ylitarkastaja, iiro.ikonen@ely-keskus.fi, 0295 022 869
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Avainsanat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kelirikko- ja painorajoituskausi käynnistyi Keski- ja Itä-Suomessa (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala)1.4.2025 08:56:49 EEST | Tiedote
Kelirikkokausi on alkanut ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä on jo paikoin pystytetty teiden varsille. Kelirikon lopullinen vaikeusaste riippuu kuitenkin vielä paljon kevään säistä. Esimerkiksi kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa tilannetta. Eri teiden ja jopa tieosien välillä voi esiintyä voimakasta paikallista vaihtelua.
Lapin matkailuyrityksille suunnattu määräaikainen JTF-haku 31.3.–11.5.202531.3.2025 10:39:15 EEST | Tiedote
Rahoitusta voi hakea Lapin ympärivuotista matkailua edistäviin ohjelmapalveluhankkeisiin, jotka monipuolistavat matkailualueen palvelutarjontaa ja pidentävät sesonkia. Matkailualan yrityksiä halutaan kannustaa toteuttamaan innovatiivisia hankkeita, joiden avulla voidaan uudistaa alaa ja kehittää uusia tuotteita ja palveluja kansainvälisille asiakkaille.
Tillsammans mot bättre vattenförvaltning - föreslå lösningar och påverka Skärgårdshavets tillstånd!27.3.2025 12:21:02 EET | Pressmeddelande
Översiktsplanerna för att minska närings- och partikelbelastningen i Skärgårdshavsprogrammets pilotområden har färdigställts, och arbetet framskrider nu i samarbete med markägare för att genomföra verksamma vattenskyddsåtgärder. Planerna utgör grunden för åtgärderna, men lösningarna utvecklas tillsammans med markägarna, med lyhördhet för deras behov och utmaningar. Översiktsplanerna underlättar prioriteringen och verkställandet av verksamma åtgärder på avrinningsområdet och koordineringen av arbetet. och underlättar för olika aktörer att delta i arbetet. Ett brett samarbete är nyckeln till en förbättrad status för Skärgårdshavet, och alla aktörer i området är välkomna att delta.
Yhdessä kohti parempaa vesienhallintaa – ehdota ratkaisuja ja vaikuta Saaristomeren tilaan!27.3.2025 12:21:02 EET | Tiedote
Saaristomeri-ohjelman pilottialueiden yleissuunnitelmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi ovat valmistuneet, ja työ etenee nyt yhteistyössä maanomistajien kanssa vaikuttavien vesiensuojelutoimien toteuttamiseen. Suunnitelmat tarjoavat pohjan toimenpiteille, mutta ratkaisuja kehitetään yhdessä maanomistajien kanssa heidän tarpeitaan ja haasteitaan kuunnellen. Yleissuunnitelmat helpottavat vaikuttavien toimenpiteiden priorisointia ja toteutusta, valuma-alueilla, työn koordinointia ja helpottaa eri toimijoiden osallistumista työhön. Laaja yhteistyö on avain Saaristomeren tilan parantamiseen, ja kaikki alueen toimijat ovat tervetulleita mukaan.
Vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket – Dataunderlaget är till hjälp vid planeringen av åtgärder inom skogsbruket27.3.2025 09:55:00 EET | Pressmeddelande
Det nationella dataunderlaget över vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket är färdigt. Syftet med dataunderlaget är att hjälpa till att beakta vattendrag som är känsliga för åtgärder inom skogsbruket, redan i det skedet då man börjar planera skötselåtgärder. Dataunderlaget har sammanställts i samarbete mellan NTM-centralerna och Finlands miljöcentral (SYKE) och de geografiska objekten kan granskas på en karta. Dataunderlaget är avsett för att underlätta planeringsarbetet, så att skadlig inverkan på vattendrag kan förebyggas och minskas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme