Korkeampi verenpaine liittyy nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn

Jatkuva ja riittävä verenkierto on välttämätöntä aivojen terveydelle. Aikuisilla heikentynyt valtimoterveys on liitetty heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, kuten tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen ja toiminnanohjaukseen. Vaikka negatiiviset muutokset valtimoissa voivat kehittyä jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ei valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä nuorilla ole juurikaan tietoa.  

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, miten verenpaine ja valtimojäykkyys, eli valtimon seinämän elastiset ominaisuudet, ovat yhteydessä kognitiiviseen toimintakykyyn ja eroavatko nämä yhteydet tyttöjen ja poikien välillä. Lisäksi tutkittiin sekoittaako fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo näitä yhteyksiä.  

Korkeampi verenpaine oli merkittävämpi tekijä tyttöjen aivoterveydelle 

Korkeampi verenpaine oli yhteydessä heikompaan yleiseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Nuoret, joilla oli korkeampi verenpaine, suoriutuivat heikommin erityisesti tarkkaavaisuutta ja oppimista mittaavissa tehtävissä kuin muut nuoret. Lisäksi nuorten jäykemmät valtimot heijastuivat heikompaan työmuistiin. 

Korkeampi verenpaine oli vahvemmin yhteydessä heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn tytöillä kuin pojilla. Näin ollen korkeampi verenpaine saattaa olla keskeisempi tekijä tyttöjen aivoterveydelle nuoruuden aikana. Havainnot olivat myös osin ristiriitaisia sukupuolten välillä. Suurempi valtimojäykkyys heijastui heikompaan työmuistiin tytöillä mutta oli yhteydessä parempaan tarkkaavaisuuteen ja työmuistiin pojilla. 

Fyysinen aktiivisuus tai paikallaanolo eivät sekoittaneet valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisiä yhteyksiä. 

– Tutkimuksemme korostaa kohonneen verenpaineen ja valtimojäykkyyden ehkäisyä lapsuudessa ja nuoruudessa, sillä kohonnut valtimotautiriski näyttäisi olevan yhteydessä nuorten heikompaan kognitiiviseen toimintakykyyn, toteaa väitöskirjatutkija Petri Jalanko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. 

– Tulokset tuovat uutta tietoa valtimoterveyden ja kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan lisää interventiotutkimuksia syy-seuraussuhteiden ja sukupuolten välisten erojen selvittämiseksi. Lisäksi tarvitaan tietoa voiko liikuntaa lisäämällä tai paikallaanoloa vähentämällä vähentää heikon valtimoterveyden negatiivisia aivovaikutuksia, Jalanko jatkaa.  

Tulokset saatiin lasten liikunta ja ravitsemus (PANIC) -tutkimuksen 8-vuotisseurannasta. Osallistujina 45 tyttöä ja 71 poikaa, joiden keski-ikä oli 15,9 vuotta. Tutkittavien verenpainetta mitattiin aneroidisella verenpainemittarilla, pulssiaallon nopeutta impedanssikardiografialla, ja kaulavaltimon venyvyyttä ja intima-median paksuutta ultraäänitutkimuksella. Oppimista, tarkkaavaisuutta ja työmuistia mitattiin CogState-testistöllä. Yleinen kognitiivinen toimintakyky määritettiin laskemalla oppimisen, tarkkaavaisuuden ja työmuistin tulokset yhteen.  Fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin syke- ja liikemittaukset yhdistävällä mittarilla. Tutkimus julkaistiin Physiological Reports-tiedelehdessä. 

Alkuperäinen artikkeli 

Jalanko P, Bond B, Laukkanen J, Brage S, Ekelund Ulf, Laitinen T, Määttä S, Kähönen M, Haapala EA, Lakka TA. Association between arterial health and cognition in adolescents: The PANIC study. Physiological Reports 2024. 

https://physoc.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.14814/phy2.16024  

Lisätietoa: 

Petri Jalanko, LitM, FM, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
petri.t.jalanko(a)student.jyu.fi, puh. +358 40 715 4674