Tutkimus: Alle kolmannes valmis vaihtamaan asuinpaikkakuntaa eläkkeellä

Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeajan ennakointiin ja varautumiseen liittyviä asioita kuten ajatuksia asumisesta. Kyselyyn vastasi 1 267 eläkeläistä joulu–tammikuussa.

Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa enemmän naisia

Jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä neljä kymmenestä on valmis muuttamaan vanhuusvuosiin suunniteltuun asumisratkaisuun. Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa 75 prosenttia vastaajista, jos tilanne niin vaatisi tai toimintakyky heikkenisi. Naisista 82 prosenttia on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Miehillä vastaava osuus on 70 prosenttia. Naiset ovat myös miehiä valmiimpia muuttamaan hyvissä ajoin vanhuusvuosiin suunniteltuun asumisratkaisuun.

- Jokaisen toimintakyky heikkenee aikanaan, joten varautuminen on järkevää. Onneksi moni ennakoi tulevaa asumistaan jo ennen toimintakyvyn heikkenemistä. Naiset elävät miehiä pidempään ja naisilla on pienempi eläke kuin miehillä. Siksi on tärkeää, että naiset varautuvat tulevaan asumiseensa. Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa vaihtoehtona yllättävän monia ja osoittaa sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden arvon, Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen sanoo.

Alle kolmannes valmis muuttamaan uudelle paikkakunnalle

Vastaajista 29 prosenttia kertoi olevansa valmis vaihtamaan asuinpaikkakuntaa vanhuusvuosinaan. Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin edelliskerralla asiaa kysyttäessä vuonna 2016. Tuolloin 22 prosenttia oli valmis vaihtamaan paikkakuntaa. Uudelle paikkakunnalle muuttoa yleisempää on muuttaa lähemmäksi läheisiä (37 %) tai remontoida nykyinen asunto (37 %). Noin yhtä viidestä puolestaan kiinnostaa muuttaa kesäpaikka tai ympärivuotinen vapaa-ajankoti vakituiseksi asunnoksi. Miehiä kiinnostaa remontointi ja vapaa-ajankodin muuttaminen naisia enemmän.

- Korona-ajan jälkeen näyttäisi, että hieman useampi olisi valmis vaihtamaan paikkakuntaa esimerkiksi kaupungista maaseudulle. Monia myös kiinnostaa muuttaa kesäpaikka vakituiseksi asunnoksi. Suurin osa on kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen asuinpaikkakuntaansa ja maaseudulta muutetaan myös kaupunkiin. Siten eläkeläisten muutto maaseudulle ei ratkaise maaseudun väestökatoa, Vatanen huomauttaa.

Joka neljäs ei varaudu eläkepäiviinsä taloudellisesti

Taloudellinen varautuminen on parantunut hieman edellisvuodesta. Nyt reilu neljännes kertoi, ettei ole varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti mitenkään (29 % v. 2023).

Suurin osa on varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti. Yleisimmät tavat taloudelliseen varautumiseen ovat aiempien vuosien tapaan tilille säästäminen (48 %), oman asunnon ostaminen (40 %), sijoittaminen (32 %) ja lisäeläkkeen hankkiminen (15 %).

- Kun hinnat lähtevät nousuun, niin eläkeindeksi seuraa aina pienellä viiveellä. Vuosi sitten osalla vastanneista oli hintojen nousun myötä huolta omasta toimeentulostansa ja se nähdäkseni vaikutti kielteisesti myös varautumisen kokemukseen. Nyt eläkeindeksi on kuronut hintojen nousun kiinni ja ylimääräinen huoli on hälvennyt. Siten on ymmärrettävää, että moni taas kokee varautuneensa eläkepäiviinsä ainakin jollain tavalla. Eläkeläisten toimeentulon kannalta huolestuttavaa silti on, että reilu neljännes ei ole varautunut taloudellisesti mitenkään, Vatanen kuvailee.

Ilmarisen tutkimuksissa on kartoitettu taloudellista varautumista eläkepäiviin vuosina 2014, 2019 ja 2021–2023. Varautumattomien osuus on vaihdellut 9–29 prosentin välillä.

Ennakoiden eläkkeelle -tutkimus

• Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten hyvinvointia, taloudellista tilannetta ja ajatuksia asumisesta.
• Kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa 1 267 Ilmarisen eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 43 %. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–4 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta.
• Vastanneet saivat hieman keskimääräistä parempaa eläkettä, joten tuloksia painotettiin eläkkeen määrän mukaan. Siten tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia.
• Ilmarinen toteutti kyselytutkimuksen eläkeläisille jo 13. kerran. Tulokset julkaistiin Ilmarisen ja Vanhuustyön keskusliiton iAreena-webinaarissa alkuvuodesta 2024.
  
  
• Tutkimuksen liitemateriaali