Kutsu tiedotustilaisuuteen ma 17.6.2024 klo 13: Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely avautuu 18.6.2024 Päämajamuseossa Mikkelissä
Kutsumme tiedotusvälineiden edustajia lehdistötilaisuuteen Päämajamuseoon ma 17.6.2024 klo 13.00. Ristimäenkatu 4, 50100 Mikkeli.
Mannerheim ylipäällikkönä -näyttely käsittelee Mannerheimia sotataidon näkökulmasta sekä kertoo hänen arkipäivästään Päämajassa jatkosodan vuosina. Gustaf Mannerheim oli ammattisotilas, joka saavutti urallaan sotilaalle korkeimmat mahdolliset tehtävät. Hän johti Suomen puolustusvoimia neljässä sodassa ja hänet valittiin tasavallan presidentiksi.
Tiedote vapaa julkaistavaksi 17.6. 2024 klo 13
”Mannerheimista on tehty lukuisia tutkimuksia ja tietokirjoja, erilaisia näkökulmia painottaen. Näyttelyssämme keskityimme häneen nimenomaan sodan johtajana ja sotataidon näkökulmasta, mutta myös rauhantekijänä”, kertoo näyttelyn käsikirjoittaja, Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja Pia Puntanen.
Varattoman aatelisnuorukaisen strateginen ammatinvalinta
Mannerheim oli aikansa ja säätynsä kasvatti. Varattomalle aatelisnuorukaiselle sotilasura Venäjän keisarikunnan palveluksessa oli varteenotettava vaihtoehto. Kunnianhimoinen nuori Mannerheim pääsi vuonna 1891 Chevalier-kaartiin, joka keisarinnan henkivartiokaartina oli valtakunnan eliittiä.
”Ellen ole mukana tässä, olen vaarassa jäädä pelkäksi kabinettisotilaaksi”, totesi 37-vuotias, avioliitossaan epäonnistunut ja paikallaan polkevan sotilasuran turhauttama Mannerheim 13 vuotta myöhemmin Venäjän-Japanin sodan syttyessä vuonna 1904. Mannerheimista kehittyi Japanin sodan ja ensimmäisen maailmansodan vuosina taitava ja kokenut rintamakomentaja.
”Sotataito muuttuu ylimmällä tasollaan politiikaksi” – von Clausewitz
Ylipäällikön sotataito on luonteeltaan poliittis-strategista. Näyttelyssä tarkastellaan Mannerheimin toimia vuoden 1918 sodassa, talvisodassa ja jatkosodassa sekä lopulta tasavallan presidenttinä ja Lapin sodassa. Mitä asioita hän painotti, mitä vältti, kuinka toimi suhteessa Suomen poliittiseen johtoon ja sotilasjohtoon? Entä suhde ulkovaltoihin? Millainen Mannerheim oli rauhantekijänä? Tempaus ja aloite, resurssit, kiitoksen voima, mutta myös sotaväsymys, kärsimättömyys ja varovaisuus kuvasivat Mannerheimin toimintaa sotavuosina.
Näyttely on tuotettu Päämajamuseon Sodan ja rauhan keskus Muistin yhteistyönä. Asiantuntijana on toiminut sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Esinelainoja ja muuta aineistoa on saatu Mannerheim-museolta ja Sotamuseolta. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Tarja Kunttunen ja näyttelyn graafisesta ilmeestä Miia Huttu/Omituinen Design. Näyttelyrakenteet ja -tulosteet teki Mytime Oy. Näyttelyä on rahoittanut Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö.
Päämajamuseo kertoo Suomen puolustusvoimien toisen maailmansodan aikaisen Päämajan toiminnasta. Fokus on sodan johtamisessa. Päämaja toimi Mikkelissä kaikkien Suomen itsenäisyyden ajan sotien aikana. Päämajamuseo ja 2021 avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti sijaitsevat koulurakennuksessa, jossa Päämaja toimi sodan aikana.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on Mikkelissä toimiva tiedekeskus, joka käsittelee näyttelyissään sodan ja rauhan teemoja vuorovaikutteisin, digitaalisuutta hyödyntävin menetelmin. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta edistääkseen rauhaa. Muisti on niille, jotka ovat kiinnostuneet sodan historiasta, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pia PuntanensisältöjohtajaSodan ja rauhan keskus Muisti Oy
Puh:0400651620pia.puntanen@muisti.orgKuvat
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa kävijäennätys vuonna 2024 – uusi vuosi tuo tullessaan uusia näyttelyitä ja muutoksia pääsymaksuihin9.1.2025 09:42:28 EET | Tiedote
Sodan ja rauhan keskus Muisti ja Päämajamuseo tekivät viime vuonna kävijäennätyksen. Kokonaiskävijämäärä oli 39 885, joka ylitti kävijätavoitteen reilusti. Alkaneena vuonna näyttely uudistuu ja pääsymaksuihin tulee muutoksia.
Uutuuskirja kumoaa myytin: Karjalan evakkoja asutettiin myös ruotsinkielisiin kuntiin. Vailla omaa paikkaa? -kirjan julkaisutilaisuus Sodan ja rauhan keskus Muistissa 6.9.202422.8.2024 10:03:13 EEST | Tiedote
Karjalaisten kotinsa sodan vuoksi menettäneiden asuttaminen oli mittava kansallinen projekti, jossa ei vältytty ristiriidoilta. Erityisesti siirtoväen asuttaminen ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin aiheutti aikanaan paljon poliittista keskustelua. Syntyi sitkeästi elävä myytti, jonka mukaan nämä alueet vapautettiin kokonaan sodanjälkeisestä asutustoiminnasta. Nyt julkaistu VTT Olli Kleemolan ja FM Riku Kauhasen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa -teos kumoaa tämän myytin uusien lähteiden avulla.
Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyssä avautuu sateenkaarikierros16.8.2024 09:51:50 EEST | Tiedote
Sodan ja rauhan keskus Muisti juhlistaa Mikkeli Pride -tapahtumaa 24.8.2024 avaamalla näyttelyssään sateenkaarikierroksen. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa valottava kierros on rakennettu nykyisen näyttelykierron sisään ja siihen voi tutustua omatoimisesti älypuhelimella qr-koodien kautta.
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa muutoksia – hallituksen puheenjohtajaksi Juhana Tikka14.6.2024 07:45:00 EEST | Tiedote
Sodan ja rauhan keskus Muistin tukisäätiön hallintoneuvoston vuosikokouksessa valittiin uusia jäseniä hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin mikkeliläinen Juhana Tikka, joka on Muistin perustajajäsenen Länsi-Savo Oy:n toimitusjohtaja.
Sodan ja rauhan keskus Muistissa ja Päämajamuseossa lähes 34 000 kävijää vuonna 20234.1.2024 12:49:47 EET | Tiedote
Sodan ja rauhan keskus Muistin ja Päämajamuseon ovi kävi viime vuonna taajaan. Kävijöitä oli yhteensä 33 659. Kävijämäärä kasvoi viimevuotisesta. Yhteensä Muistissa on käynyt sen 2,5-vuotisen historian aikana runsaat 92 000 kävijää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme