Ammattilaiset hakevat MIELI ry:stä kriisiapua työkuormitukseen
Sote-, kasvatus- ja opetussalan ammattilaisten yhteydenotot MIELI ry:n kriisitoimintoihin näyttävät lisääntyneet liittyen työssä jaksamiseen ja työyhteisöihin. Keväällä kuukauden seurantajakson aikana MIELI Kriisipuhelimesta haettiin myös konsultaatioapua itsetuhoisten kohtaamiseen.
Sote-, kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten kuormittunut työtilanne näkyy myös mielenterveysjärjestö MIELI ry:n kriisitoiminnoissa.
Moni kertoo isosta huolesta jaksamiseensa liittyen, koska työkuorma on liian suuri, aikataulut tiukkoja ja työntekijät uupuneita. Ammattilaisilla on vahva halu tehdä työnsä hyvin ja olla ihmisten apuna tai tukena. Keskusteluissa näkyi myös painetta siitä, että auttajan odotetaan pärjäävän, vaikka hänellä itsellään olisi kriisi päällä. Lisäksi osa yhteydenottajista koki, että epäkohtien nostaminen ei johda tukitoimiin työpaikalla tai työterveydessä.
”Monen keskusteluapua hakeneen ammattilaisen viesti on, että työtä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Myös heidän oma kynnyksensä hakea apua näyttää olevan korkea. On huolestuttavaa, että näiden ammattiryhmien kuormitus näkyy enemmän myös MIELI ry:ssä, koska heidän jaksamisensa vaikuttaa isoon ryhmään ihmisiä”, MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa sanoo.
Ammattilaisten yhteydenoton syistä kerättiin tietoa kuukauden ajan keväällä 2024. Keskusteluista kaksi kolmesta käytiin kriisikeskusten kriisivastaanotolla ja reilu neljännes Kriisipuhelimessa.
Vastaava koonti tehtiin viimeksi vuonna 2018, jolloin yhteydenottajilta nousi samanlaisia teemoja liittyen työn eettisyyteen, mutta nykyistä vähemmän. Aikaisemmin puhuttiin paljon kiusaamisesta.
Itsetuhoisten kanssa tarvitaan neuvoja
Kriisipuhelimeen on tullut yhteydenottoja myös asiakastilanteissa, joissa työntekijä tarvitsee apua itsetuhoisen asiakkaansa kanssa. Seurantajakson aikana kriisipuhelimeen soittaneista ammattilaisista lähes joka toinen haki konsultaatiota työtilanteeseensa. Joissakin keskusteluissa myös ammattilaisen asiakas oli mukana.
Sanna Vesikansan mukaan hyvinvointialueilla olisi tärkeää vahvistaa ammattilaisten tukea ja koulutusta itsetuhoisuuden kohtaamiseen. Myös työelämän mielenterveystaitojen lisääminen on yksi keino selättää työkuormitusta.
”Itsetuhoisuuden puheeksi ottaminen ei ole välttämättä helpointa ammattilaisillekaan eikä siihen saa riittäviä valmiuksia perusopinnoissa. Mielenterveystaitoja on tärkeä vahvistaa kaikissa ammattiryhmissä”, Vesikansa sanoo.
Kriisiapua saa läpi kesän
Tammi-toukokuussa MIELI Kriisipuhelimeen tuli yhteensä 177 930 soittoyritystä, mikä on 10 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Useimmiten keskustelu käsitteli pahaa oloa, etenkin ahdistuneisuutta. Kriisityöntekijöiden tapaamisia kriisikeskuksissa oli edellisvuoden tavoin reilut 12 000.
MIELI Kriisipuhelin, Kriisichat, Tukisuhde sekä kriisikeskukset ympäri Suomen tarjoavat keskusteluapua läpi kesän kriisissä oleville luottamuksellisesti ja ilman lähetettä.
MIELI Kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. Myös ruotsin- ja englanninkieliset linjat päivystävät kesällä normaalisti. Osa kriisikeskuksista on kesän aikana kiinni, mutta ajanvarauskalenterin kautta voi varata ajan etävastaanotolle asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi kalenterin kautta voi varata kasvokkaisen tapaamisajan avoinna olevaan kriisikeskukseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna Vesikansa
Johtaja, MIELI ry:n kriisitoiminnot
040 745 9586
susanna.winter@mieli.fi
Susanna Winter
Päällikkö, puhelin ja verkkokriisityö
040 587 5197
susanna.winter@mieli.fi
Viivi Virtanen
Viestinnän asiantuntija
040 662 9022
viivi.virtanen@mieli.fi
Linkit
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Rahahuolet ja velkaantuminen kuormittavat – teemachat tarjoaa keskusteluapua29.10.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä. MIELI ry kokeilee teemachattia yhdessä Takuusäätiön kanssa, jotta yhä useampi hakisi taloushuoliinsa apua ja tukea.
MIELI ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 202514.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote
Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.
12 järjestön yhteinen kannanotto: Sote-järjestöiltä leikataan vaikutuksia arvioimatta19.9.2024 09:18:59 EEST | Tiedote
Ehdotus sote-järjestöjen avustusleikkausten toteuttamisesta rapauttaa merkittävästi järjestöjen vaikuttavaa auttamistyötä. Sote-järjestöjen valtionavustusleikkaukset on peruttava tai vähintään kohtuullistettava.
Finlands självmordstal fortfarande de dystraste i Norden5.9.2024 15:11:50 EEST | Tiedote
I Finland begås ungefär 750 självmord varje år, vilket är mer än tre gånger fler än antalet dödsfall i trafiken. Med rätt åtgärder kan mängden självmord minskas.
Suomen itsemurhaluvut edelleen Pohjoismaiden synkimmät4.9.2024 07:14:07 EEST | Tiedote
Suomessa tehdään vuosittain noin 750 itsemurhaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemia. Oikeilla toimilla itsemurhia pystytään vähentämään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme