Keski-Suomen ELY-keskus jakoi avustuksia vesistöjen kunnostukseen

Hankkeet keskittyvät valuma-alueelta tulevien ravinteiden vähentämiseen, pohjapadon rakentamiseen, vesikasvien niittoon sekä kalataloudelliseen kunnostukseen. Noin puolet hankkeista on suunnittelu- ja selvityshankkeita ja puolet toimenpiteiden toteutukseen keskittyviä hankkeita. Kustannuksiltaan suurimmat hankkeet ovat Tourujoen kunnostus Jyväskylässä sekä Martinjärven pohjapadon rakentaminen ja Kattilakosken yläosan kalataloudellinen kunnostus Keuruulla. Liitteenä on lista vuoden 2024 avustuskohteista.

Toisen vesienhoitokauden (2016–2021) kunnostustoimenpiteiden toteutuminen 

Keski-Suomen ELY-keskus myönsi edellisellä vesienhoitokaudella rahoitusta noin 45 Keski-Suomessa toteutettuun kunnostushankkeeseen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen noin 30 hankkeeseen. Lisäksi monet tahot toteuttivat hankkeita muualta tulleen rahoituksen turvin. Jokien ja purojen elinympäristökunnostuksissa perattujen jokiuomien syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistettiin sekä rakennettiin kaloille ja muille vesieliöille lisääntymisalueita ja suojapaikkoja. Samalla jokiuomista on poistettu vaellusesteitä tai turvattu kalojen ja vesieliöiden liikkuminen muulla tavoin. Järvikunnostuksissa erityistä huomiota on kiinnitetty valuma-alueelta tulevan kuormituksen sekä rehevyyden ja sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Näihin tavoitteisiin on pyritty valuma-aluekunnostuksen ja ravintoketjukunnostuksen avulla. Keski-Suomen ELY-keskus myönsi rahoitusta myös erilaisiin pienempiin kunnostustoimiin, kuten ruoppauksiin ja niittoihin, jotka tukivat vesistöjen virkistysarvoja.

Vaelluskalojen kannalta toisen vesienhoitokauden merkittävimmät toimenpiteet olivat Saarijärven reitillä Hietamankosken ja Leuhunkosken kalateiden valmistuminen vuosina 2020 ja 2021. Myös esimerkiksi Äänekosken Mämmen- eli Myllykoskella toteutettiin joen elinympäristökunnostus, sekä mahdollistettiin kalan kulku kahden vaellusesteen ohi. Sähkökoekalastusseurannan perusteella taimenen kutu kunnostetussa Mämmenkoskessa on onnistunut! Rehevöityneitä järviä kunnostettiin useilla eri tavoilla esimerkiksi Muuramen Muuratjärven rannalle rakennetun kosteikon avulla, Kivijärveä kunnostettiin hoitokalastuksen ja Hankasalmen Niemisjärveä niittojen avulla. Toisen vesienhoitokauden toteutuneita toimenpiteitä voi tarkastella osoitteessa Vesienhoidon toimenpiteet (vaikutavesiin.fi).

Kun otetaan huomioon muissakin kuin luokitelluissa vesimuodostumissa tehdyt kunnostustoimet, voidaan todeta toisen vesienhoitokauden kunnostustoimenpiteiden määrätavoitteiden täyttyneen. Vaikka määrällisesti toimenpiteitä tehtiin tavoiteltu määrä, jäi kuitenkin osa Keski-Suomen vesienhoidontoimenpideohjelmassa suunnitelluista luokiteltujen vesimuodostumien toimenpiteistä toteuttamatta. Nämä toimenpiteet ovat siirtyneet nyt kuluvalle kolmannelle vesienhoitokaudelle (2022–2027). Kolmannelle kaudelle on tämän lisäksi esitetty uusia toimenpiteitä. Siispä vaikka kunnostustoimenpiteitä saatiin vesien hoidon toisella kaudella edistettyä hyvin, riittää tällä saralla tekemistä edelleen. Kuluvan kolmannen vesienhoitokauden vesienhoidon toimenpideohjelmassa on kunnostus, säännöstely ja vesirakentaminen -sektorilla esitetty 71 toimenpidettä toteutettavaksi vuoteen 2027 mennessä. Toimenpiteitä voi tarkastella osoitteessa http://www.etpo.fi/.

ELY-keskus ei pääsääntöisesti tee enää vesistökunnostuksia, vaan myöntää vesienhoitoa edistävään toimintaan hankeavustuksia. Kunnostushankkeiden menestyksekkääksi toteuttamiseksi kaivataan siis innokkaita vastuutahoja ja toteuttajia, erilaisia rahoitusvaihtoehtoja sekä myötämielisiä maanomistajia. Paikalliset toimijat voivat vaikuttaa tehokkaasti vesien tilaan yhdistämällä voimansa ja ELY-keskuksesta saa asiantuntevaa neuvontaa sekä ohjausta niin hankkeiden suunnitteluun kuin toteutukseenkin. 

Avustusperusteista

Harkinnanvaraista avustusta voidaan myöntää Keski-Suomen alueella yleishyödyllisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on muun muassa edistää vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää tilaa, turvata luonnon monimuotoisuutta tai vähentää tulva- ja kuivuusriskejä. Ensisijaisesti avustetaan hankkeita, joilla edistetään vesienhoidon toimenpideohjelman toteuttamista.

Hankkeen kustannusten tulee olla kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin nähden. Avustuksen saajan tulee kyetä vastaamaan hankkeen toteutuksesta ja avustuksen käytöstä. Yksityiskohtaisemmin avustusperusteet on kuvattu valtioneuvoston asetuksessa vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustamisesta (714/2015).

Avustusta voidaan myöntää hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä hankkeen luvista perittäviin maksuihin. Avustuksen suuruus on pääsääntöisesti enintään 50 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Avustus voi olla suurempikin, mikäli hanke on vesienhoitosuunnitelman, tulvasuojelun, vaelluskalakantojen tai vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä hanke.

Hakuaika tulevia vuonna 2025 myönnettäviä avustuksia varten on syksyllä. Mikäli avustusrahaa jää käyttämättä, niin avustuksia voi hakea jatkuvana hakuna ympäri vuoden. Tarkemmin avustuksen hausta tiedotetaan syksyllä.Tarkempaa tietoa avustuksen hakemiseen (ely-keskus.fi).