Sinilevätilannetta seurataan aktiivisesti Keski-Suomessa – Juhannusviikon levätilanne vaikuttaa pääosin rauhalliselta

Valtakunnallinen leväseuranta alkoi kesäkuun alussa. Seurantaa tehdään viikoittain syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 13 järveä.

– Leväseurannan ensimmäisinä viikkoina Keski-Suomen alueella asiantuntijoiden ylläpitämistä havaintopisteistä ei joko ole havaittu sinilevää lainkaan, tai sitä on havaittu vain hieman. Kesän edetessä sinileväkukintojen todennäköisyys kuitenkin kasvaa, suunnittelija Anne Lehtinen kertoo.

Kansalaisten ilmoittamien havaintojen mukaan osassa Keski-Suomen järvistä on jo runsaastikin levää, esimerkiksi Jyväskylän Tuomio- ja Palokkajärviltä, sekä paikoitellen Päijänteeltä on ilmoitettu havaintoja runsaasta levästä. Keski-Suomen ELY-keskukseen ei ole tullut suoria yhteydenottoja koskien levätilannetta.

Pintavedet ajankohtaan nähden ennätyslämpimiä

Koko Suomessa pintavedet ovat alkukesäiseen ajankohtaan nähden olleet ennätyksellisen lämpimiä. Viime viikkojen epävakaisempi sää Keski-Suomessa on kuitenkin viilentänyt vesiä lähemmäksi ajankohdalle tyypillistä (17–20°C).

– Järvien vedenpinnat on myös olleet alkukesästä huomattavasti tavanomaista korkeammalla, mutta nyt vedenpintojen korkeudet ovat kuitenkin pikkuhiljaa palaamassa vuodenajalle tyypilliselle tasolle. Limnologi Toni Roiha toteaa.

Tutustu havaintotietoihin Järviwiki-palvelussa

Jokaisella virallisella havaintopaikalla on oma vakiohavainnoitsijansa, joka arvioi sinilevätilanteen viikoittain neliportaisella asteikolla (0–3) vedessä näkyvän levän mukaan. Havaintotiedot julkaistaan Järviwiki-palvelussa, osoitteessa http://www.jarviwiki.fi/.

– Järviwiki-palvelu on kaikille avoin ja sinne voi laittaa myös omia levähavaintoja asiantuntijoiden viikoittaisten havaintojen lisäksi sekä muita vesihavaintoja esim. lämpötilasta ja näkösyvyydestä, Roiha opastaa.

Järvi-Meriwikiin voi perustaa omia havainnointipisteitä kirjautumalla palveluun tai ottamalla käyttöön Havaintolähetti-sovelluksen (jarviwiki.fi). Suomen ympäristökeskus tiedottaa valtakunnallisesti sinilevätilanteesta viikoittain 20.6.–8.8.2024 välisenä aikana.

Sinileväpitoisen veden käyttöä tulee välttää

Osa sinilevistä eli sinibakteereista tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä myrkyllisiä yhdisteitä, kuten hermo- tai maksatoksiineja. Selvästi sinileväpitoista vettä ei tule käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä, eikä myöskään löylyvetenä. Vettä ei myöskään tulisi käyttää pesu-, löyly tai tiskivetenä eikä syötäviksi tarkoitettujen kasvien kasteluun.

– Selvästi sinileväpitoisessa vedessä ei tule uida. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä, tulee uinnin jälkeen peseytyä puhtaalla vedellä. Myöskään lemmikkieläimiä ei tulisi päästää uimaan sinileväisen veteen, Lehtinen muistuttaa.

Herkkäihoiset ja allergiset voivat saada silmä- tai iho-oireita lievemmistäkin leväesiintymistä. Sinilevämyrkyille altistuminen voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, tukkoisuutta, silmien kirvelyä, ihottumaa, kuumeilua tai heikotusta. Jos epäilet sinilevämyrkytystä, ota yhteyttä myrkytystietokeskukseen p. 0800 147 111 (24 h).

Tunnistatko sinilevän?

Sinileväkukinta näkyy vedessä pieninä vihertävinä hiukkasina. Runsaat sinileväesiintymät muodostavat veden pinnalla ajelehtivia lauttoja, joita kutsutaan myös sinileväkukinnoiksi. Veden pinnalla kelluva lautta ei kuitenkaan aina ole sinilevää, vaan lauttoja veden pinnalla voi aiheutua myös mm. siitepölystä.

– Jos epäilee vedessä olevan sinilevää, voi sitä yrittää nostaa tikulla vedestä. Sinilevä ei tartu tikkuun, vaan massa hajoaa kosketuksesta. Vettä voi myös ottaa vesilasiin seurattavaksi, jossa sinilevä nousee pintaan kellumaan noin tunnin kuluessa, Lehtinen ja Roiha ohjeistavat.