Ilmastopaneelin kannanotto: IImastotoimien jouduttaminen kiireesti on Suomen etu
Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin. Hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä tähtäävä politiikka tarjoaa Suomelle avaimet vihreään kasvuun, kunhan ennakoitavasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni.
Tilastokeskuksen 30.5. julkaisema vuoden 2023 kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakko osoittaa, että Euroopan unionin päästökauppaan kuuluvalla energiasektorilla päästöt laskevat vauhdikkaasti. Maankäyttösektorilla ja liikenteessä tarvitaan kuitenkin määrätietoisia toimia, jotta sovitut tavoitteet saavutetaan. Ilmastolaki ja Suomen EU-velvoitteet vaativat kurssin välitöntä korjaamista. Hallituksella on vielä mahdollisuus päivittää korjaavia toimia kesäkuun loppuun mennessä EU:lle toimitettavaan ilmasto- ja energiasuunnitelmaansa.
Hiilidioksidin pitoisuus maapallon ilmakehässä on ennätyskorkealla, vuosi 2023 oli mittaushistorian kuumin ja äärimmäiset sääolosuhteet koettelevat yhä useammin yhteiskuntia, luontoa ja taloutta ympäri maailmaa. Jatkuvasti etenevällä ilmastonmuutoksella on suoria ja välillisiä vaikutuksia Suomen talouteen ja turvallisuuteen, mikä tulee huomioida päätöksenteossa.
Ilmastopaneeli kehottaa hallitusta kuuntelemaan tieteen viestejä ja ottamaan kustannustehokkaat ilmastotoimet heti käyttöön. Erityisesti maankäyttösektorilla on jätetty toistaiseksi hyödyntämättä lukuisia kustannustehokkaita päästövähennyskeinoja.
Johdonmukainen ilmastopolitiikka on vihreän kasvun ja kilpailukyvyn edellytys
Johdonmukainen ilmastopolitiikka tuo Suomelle valtavat vihreän kasvun mahdollisuudet. Ilmastopolitiikka ei ole vain kustannus, vaan ilmastotavoitteissa pysyminen tuo Suomeen uusia investointeja ja voi vaikuttaa myönteisesti tuottavuuteen ja talouskehitykseen. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreiden investointien dataikkuna kertoo, että puhtaaseen energiaan ja teollisuuteen liittyviä investointihankkeita on suunnitteilla yhteensä 260 miljardin euron arvosta eri puolilla Suomea. Johdonmukainen ilmastopolitiikka on välttämätöntä näiden investointien toteutumiselle – samaan aikaan se myös auttaa yhteiskunnan eri toimijoita oikeudenmukaisessa siirtymässä.
Yhteiskunnalle tulee kalliiksi, mikäli oikeudellisesti sitovista tavoitteista jäädään jälkeen, toimien käyttöönotossa viivytellään, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ei sopeuduta ennakoivasti, ilmastopolitiikka on tempoilevaa ja valtion tukia osoitetaan ilmastollisesti kestämättömään toimintaan. Suomi ei yksin päästövähennyksillään ilmastonmuutosta ratkaise, mutta tekemällä oman osuutensa EU:n yhteisissä päästövähennyksissä Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja voi samalla hyötyä viemällä maailmalle entistä vähäpäästöisempiä ratkaisuja ja tuotteita.
Riittämättömän ilmastopolitiikan suoria kustannuksia Suomessa ovat muun muassa tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavien puuttuvien nieluyksiköiden tai päästökiintiöiden hankkiminen muilta EU:n jäsenmailta. Näillä varoilla olisi edullisempaa toteuttaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja nieluja vahvistavia toimia kotimaassa, jolloin tulot ja toimeliaisuus jäävät Suomeen muiden EU-maiden sijaan. Riittämättömän ilmastopolitiikan välilliset kustannukset voivat nousta paljon suuremmiksi, mikäli luottamus Suomeen vakaana vihreiden investointien maana karisee. Investoijat löytävät sijoituspaikkansa muualta Euroopasta tai maailmalta, sillä vihreä siirtymä ei osoita hiipumisen merkkejä – päinvastoin.
Mitä tehokkaammin ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään, sitä vähemmän kansalaisille koituu kustannuksia ilmastonmuutoksen haitallisista vaikutuksista. Euroopan komission varovaisenkin arvion mukaan EU:n bruttokansantuote voi supistua ilmastonmuutoksen vaikutusten seurauksena noin 7 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.
Satsaukset ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tulevat merkittävästi edullisemmiksi kuin vahinkojen korjaaminen. Lisäksi ne vahvistavat Suomen kokonaisturvallisuutta lieventämällä ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria riskejä, jotka liittyvät muun muassa elinolosuhteiden heikkenemiseen, kansainvälisten tuotantoketjujen toimivuuteen sekä konflikteihin.
Ilmastopolitiikan kurssin korjaamisen aika on nyt
Hallituksen tähän asti tekemät toimet ja linjaukset ovat riittämättömiä suhteessa oikeudellisesti velvoittaviin tavoitteisiin: ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliuteen 2035 sekä EU:ssa yhteisesti sovittuihin velvoitteisiin maankäyttösektorilla. Viimeaikaiset hallituksen päätökset ja linjaukset vaarantavat myös Suomen taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamisen. Kaikki tilannetta pikaisesti parantavat toimet auttavat hillitsemään kustannuksia, joita toimettomuudesta uhkaa tulla.
Ilmastolain mukaisten suunnitelmien toimeenpano sekä parhaillaan valmisteltava ilmastosuunnitelmien päivittäminen ja EU:lle toimitettava yhdennetty energia- ja ilmastosuunnitelma tarjoavat keinon päivittää kurssia. Hallituksen tulee ottaa pikaisesti käyttöön kustannustehokkaimmat keinot, joita on tutkimuksessakin tunnistettu paljon. Parhaiden keinojen valitsemiseen hallituksella on runsaasti tietoa käytössään; esimerkiksi Ilmastopaneeli on esittänyt keinoja muistiossaan Suuntaviivoja Suomen ilmastotoimien tehostamiseen (2023).
Maankäyttösektorin kustannustehokkaimmat toimet otettava heti käyttöön
On tärkeää luoda maa- ja metsätaloudesta elinkeinonsa saaville selkeä näkymä ilmastokestävästä tavasta tuottaa yhteistä hyvää jatkossakin. Päätöksiä toimien suhteen tarvitaan nyt, sillä kustannustehokkaimpienkin keinojen, kuten heikkotuottoisten turvepeltojen vettämisen, toteuttaminen vie aikansa.
Maankäyttösektorilla on merkittäviä mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin toimiin, joilla vähennetään päästöjä ja vahvistetaan nielua sekä saavutetaan yhteishyötyjä luontokadon torjunnan, vesistökuormituksen vähentämisen ja kansanterveyden edistämisen kannalta. Käytännössä välittömästi toteuttamiskelpoisimmat toimet maankäyttösektorin nettonielun vahvistamiseksi ovat maaperäpäästöjen vähentäminen, metsäkadon minimoiminen ja metsän kasvun voimistaminen.
Maataloudessa on mahdollista tuottaa päästövähennyksiä turvepelloilta eri keinoin 20–30 euron hinnalla vähennettyä hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden, joissain tapauksissa jopa edullisemmin. Kustannuksia ei ole syytä kaataa viljelijöiden maksettavaksi vaan yhteiskunnan kannattaa investoida näihin kustannustehokkaisiin, kotimaisiin päästövähennystoimiin. Taulukossa 1 esitetään esimerkkejä kustannustehokkaista päästövähennystoimista turvemaapelloilla. Maankäyttösektorilla on toki muitakin päästövähennyskeinoja, mutta turvemaapellot on valittu esimerkiksi, koska niillä päästövähennyksiä on saatavissa paljon ja edullisesti.
Taulukko 1. Esimerkkejä kustannustehokkaista toimista turvemaapelloilla maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi.
Toimenpide ja vaikutus | Kustannusarvio / tonnia hiilidioksidiekvivalenttia |
Turvepeltojen ilmastokosteikot pysäyttävät turpeen hajoamisen. | 10–60 €/t CO2-ekv. |
Säätösalaojituksella viljellään korkeammalla vedenpinnalla kuin aiemmin, jolloin maaperän päästöt pienenevät. | 20–30 €/t CO2-ekv. |
Turvepeltojen metsitys tai siirtyminen viljasta esimerkiksi nurmeen vähentää maaperän käsittelytarvetta ja siten päästöjä. | 40–100 €/t CO2-ekv. |
Metsätaloudessa hiilivaraston kasvua edistävistä toimista kangasmaiden typpilannoitus, kiertoajan pidennys, turvemaiden tuhkalannoitus ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus siihen soveltuvilla kasvupaikoilla ovat maanomistajalle taloudellisesti kannattavia ja heti toteutettavissa olevia toimia.
Suomessa vuosittainen hakkuutaso on merkittävin nettonieluun vaikuttava asia. Hakkuut ovat viime aikoina kasvaneet puuntuotannollisen kestävyyden tason yli monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa. Kymmenessä maakunnassa tilanne on jatkunut usean vuoden ajan. Kehitys ei ole puunkorjuumahdollisuuksien eikä ympäristötavoitteiden näkökulmasta kestävää.
Suomen on pystyttävä luomaan näkymä kotimaisen puun käytön vähentämiselle samalla, kun sen arvonlisää kasvatetaan. Puun polttamisesta on siirryttävä kiireesti polttoon perustumattomiin ratkaisuihin ja nostettava energia- ja materiaalitehokkuutta yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tämä mahdollistaa myös jatkossa biomassaan pohjautuvan taloudellisen arvon tuottamisen Suomessa samalla, kun turvataan ilmastotavoitteiden saavuttaminen.
Päästökauppa on ollut keskeinen ajuri Suomen päästöjen laskulle, ja se auttaa Suomea jatkossakin. Hiilen hinnoittelun tai muiden toimivien ohjauskeinojen kansallinen laajentaminen maankäyttöön, metsiin tai maatalouteen olisi perusteltua.
Liikenteen päästövähennysten jatkuminen turvattava
Suomen tavoite on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Hallituksen viimeaikaiset linjaukset uhkaavat kuitenkin hidastaa liikenteen päästövähennyksiä merkittävästi ja samalla Suomen taakanjakosektorin velvoitteiden täyttäminen vaarantuu, sillä liikenne aiheuttaa yksin noin 35 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.
Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan Suomi olisi alittanut taakanjakosektorin päästökiintiönsä kolmatta vuotta peräkkäin. Tämä luo kuitenkin petollisen turvallisuuden tunteen tulevien vuosien tavoitteiden saavuttamisesta, sillä erityisesti hallituksen linjaukset jakeluvelvoitteen alentamisesta vuosina 2024–2027 ja jakelijoiden seuraamusmaksujen alentamisesta uhkaavat koko taakanjakosektorin päästötavoitteiden saavuttamista tällä vuosikymmenellä. Samalla hidastetaan tieliikenteen sähköistymistä pitämällä bensiinin ja dieselin pumppuhinta alhaalla, mikä antaa myös kuluttajille ja toiminnanharjoittajille väärän viestin bensiini- ja dieselajoneuvojen hintakilpailukyvystä.
Jakeluvelvoitteen aiempi ja tasaisempi nostaminen sekä polttoaineiden tasaisempi hintakehitys auttaisivat kaikkia osapuolia sopeutumaan tilanteeseen paremmin, kun toimintaympäristön muutokset ovat johdonmukaisia ja ennakoitavia. Liikenteen sähköistyminen etenee nopeammin, kun kuluttajilla on mahdollisuus nähdä sähköajoneuvojen elinkaarikustannusten edullisuus selvemmin ostopäätöstä tehdessä. Liikenteen nopeampi sähköistyminen on myös polttomoottoriautoilijoiden etu: mitä enemmän sähköä käytetään ajoneuvoissa, sitä pienempi on paine sekoittaa vähäpäästöistä ja kallista bio- tai sähköpolttoainetta jaettavaan polttoaineeseen.
Polttoaineen hinnannousun vaikutuksia voidaan lieventää suuntaamalla haavoittuville ryhmille tukia fossiilisista polttoaineista irtautumiseen niin, että päästövähennyksiin ohjaava vaikutus säilyy. Ensisijainen keino liikenneköyhyyden estämiseksi tulee olla joukkoliikenteen palvelutason merkittävä parantaminen.
Liikenteen sähköistyminen parantaa Suomen vaihtotasetta ja omavaraisuutta pitkällä aikavälillä tuontipolttoaineiden käytön vähentymisen myötä. Sähköistyminen mahdollistaa uudenlaisen osaamisen ja vientipotentiaalin kasvattamisen. Myös kansallinen, laajuudeltaan merkittävä jakeluvelvoite ylläpitää suomalaisten yritysten valmiutta kehittää uusiutuvia ja synteettisiä polttoaineita, joiden markkinat tulevat kasvamaan voimakkaasti vesi- ja lentoliikenteen siirtyessä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kotimaisiin sivuvirtoihin perustuvan biokaasun käytön edistäminen polttoaineena työkoneissa ja liikenteessä vähentäisi niin ikään riippuvuutta tuontipolttoaineista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura TicklénViestintäasiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:050 595 2412laura.ticklen@ilmastopaneeli.fiHeikki LehtonenJäsenSuomen ilmastopaneeli
Maatalousekonomia, kestävä maatalous
Jyri SeppäläPuheenjohtajaSuomen ilmastopaneeli
Ilmastonmuutoksen hillintä
Raisa MäkipääVarapuheenjohtajaSuomen ilmastopaneeli
Maaperä, nielut, maankäyttösektorin päästövähennykset
Suomen ilmastopaneeli
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Koostamme tutkittua tietoa ja annamme suosituksia ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin monitieteistä asiantuntemusta hyödyntäen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä YK:n ilmastokokouksen aikana4.11.2024 16:42:17 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous COP 29 pidetään 11.–22.11.2024 Bakussa, Azerbaidžanissa. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja taustoittavat mielellään ajankohtaisia aiheita ilmastokokoukseen liittyen.
Ilmastopaneelin raportti: Uudet laskelmat puoltavat tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius Suomessa vuoteen 2035 mennessä30.10.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite.
Rapport av Klimatpanelen: Ökad distributionsskyldighet och snabbare elektrifiering halverar trafikens utsläpp22.8.2024 04:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands klimatpanel har publicerat en analys om den nuvarande regeringens utsläppsminskande åtgärder för trafiken i förhållande till klimatmålen. De största utmaningarna har att göra med ändringarna i distributionsskyldigheten. Målen kan uppnås genom att öka andelen förnybara bränslen i fossila transportbränslen i tillräcklig grad och genom att påskynda elektrifieringen av trafiken. Det är också ekonomiskt lönsamt att minska trafikens utsläpp för att säkra ansvarsfördelningssektorns utsläppsmål.
Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt22.8.2024 04:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.
Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote
Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme