VATT sote-säästöistä: päivystys- ja leikkaustoiminnan keskittämiseen sisältyy myös riskejä

Hallitus on keskittämässä merkittäviä terveydenhuollon palveluita, kuten monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja siihen liittyvää leikkaustoimintaa. Jatkossa kullakin hyvinvointialueella voisi olla vain yksi yliopisto- tai keskussairaala, joka tarjoaisi näitä palveluita. Uudellamaalla HUS-yhtymä voisi ylläpitää useampia tällaisia sairaaloita. 

Myös perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautiseen päivystykseen esitetään muutoksia. Osa anestesiaa edellyttävästä päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voitaisiin jatkossa edelleen suorittaa myös pienemmissä, laissa erikseen nimettävissä sairaaloissa.  

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT toteaa erikoistutkija Tanja Saxellin ja erikoistutkija Markku Siikasen kirjoittamassa lausunnossa sosiaali- ja terveysministeriölle, että sairaalatoiminnan keskittämisellä on mahdollista poistaa päällekkäisiä toimintoja sekä saavuttaa laadukkaampaa hoitoa ja mittakaavaetuja. Toisaalta keskittäminen heikentää potilaiden valinnanmahdollisuuksia, vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja lisää matkustuskustannuksia. Ruotsista saatujen kokemusten perusteella keskittämisen riskinä on palveluiden ruuhkautuminen jäljelle jääneissä sairaaloissa. 

Palveluja lakkaa useilla paikkakunnilla 

Lakiesityksen hyväksyminen johtaisi käytännössä palvelujen lakkauttamisiin useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys- ja leikkaustoimintaa loppuisivat Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella. 

Lakkautetuista toimipisteistä aiheutuisi lisää paineita yliopisto- ja keskussairaaloille, arvioivat VATT:n tutkijat. 

”Kun toimipisteitä lakkautetaan, kohdistuu palveluverkkoon jäljelle jääneisiin sairaaloihin aikaisempaa suurempaa kysyntää. Ellei tapahdu resurssien siirtymistä tai lisäresurssointia palveluverkkoon jääneisiin sairaaloihin, palvelut saattavat ruuhkautua ja jonotusajat pidentyä. Tästä voi olla haittaa myös potilaiden terveydelle”, sanoo erikoistutkija Tanja Saxell. 

Yöpäivystyksen lakkauttaminen saattaa merkitä sitä, että osaa potilaista voidaan hoitaa halvemmalla päiväaikaan. 

”Toisaalta yöaikana potilaiden siirtäminen kauempaan päivystyspalveluita tarjoavaan yksikköön esimerkiksi ambulanssilla saattaa luoda lisäkustannuksia. Matkustusetäisyyksien pidentyessä potilaiden terveys voi myös heikentyä. Heikentynyt terveys ja potilaiden siirtäminen kauempaan yksikköön voivat merkitä korkeampia erikoissairaanhoidon kustannuksia”, sanoo erikoistutkija Markku Siikanen. 

Riskinä kilpailun väheneminen 

Useiden taloustieteellisten tutkimusten mukaan sairaalatuotannon keskittäminen saattaa vähentää julkisten sairaaloiden välistä kilpailua. 

”Vähentyneen kilpailun seurauksena sairaaloiden kannustimet jonojen purkamiseen, hoidon laadun kehittämiseen tai toiminnan tehostamiseen saattavat joissain tilanteissa heikentyä. Näin voi tapahtua yleisissä kiireettömissä leikkauksissa, kuten tekonivelkirurgiassa”, sanoo Tanja Saxell. 

VATT:n erikoistutkijoiden mukaan on epäselvää, voidaanko erikoissairaanhoidon palveluja ylipäätään vahvistaa ja keskittää samaan aikaan niin, että palveluiden saatavuus paranisi tai jonotusajat lyhenisivät. 

Henkilöstön saatavuus on vaikea haaste

Hallituksen esityksessä tuodaan esille, että palvelujen keskittämisellä pystyttäisiin turvaamaan henkilöstön saatavuutta. 

”Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, kuinka terveydenhuollon ammattihenkilöiden työmarkkina reagoi muutoksiin, koska ammattihenkilöt voivat työskennellä julkisen sektorin lisäksi myös yksityisellä terveyspalvelumarkkinalla”, pohtii Markku Siikanen.  

Jos palveluverkoston tiivistämisen seurauksena julkisen sektorin työvoiman saatavuus tai pysyvyys heikkenee, keskittämisen hyödyt eivät toteudu täysimääräisinä.

”Riippuen siitä, miten tuetaan yksityistä terveydenhoitoa, myös julkisen sektorin keskittämisen hyödyt voivat jäädä vajaiksi. Lisäksi keskittäminen voi merkitä lisääntynyttä työvoimatarvetta jäljelle jääneissä sairaaloissa, koska niihin kohdistuu aikaisempaa enemmän kysyntää”, toteaa Tanja Saxell.

Lausunto kokonaisuudessaan: 

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (sairaalat) (Sosiaali- ja terveysministeriö)