Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa
Työttömien on jatkossa vaikeampi päästä ansiopäivärahan tai Kelan peruspäivärahan piiriin, kun työttömyysturvan työssäoloehto pitenee syyskuussa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Osa-aikaista työtä tekevien asemaa voi kuitenkin helpottaa, että työssäoloehto alkaa kertyä palkkatulon perusteella työajan sijaan.
Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.
Työssäoloehto vaikuttaa työttömien oikeuteen saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Koska työssäoloehdon pituus kasvaa, työttömällä on jatkossa oltava aiempaa pidempi työhistoria, jotta hän voi saada ansiopäivärahaa tai Kelan peruspäivärahaa.
– On kuitenkin arvioitu, että työssäoloehdon kerryttämisestä voi tulla keskimäärin hieman helpompaa, koska sitä voi jatkossa kartuttaa pienemmälläkin työajalla, Kelan juristi Antti Ristimäki sanoo.
Uutta työssäoloehtoa kertyy vähintään 465 euron kuukausipalkasta
Työssäoloehdon täyttymiseen vaikuttaa jatkossa vain kuukausipalkan määrä. Tätä muutosta on kutsuttu julkisuudessa työssäoloehdon euroistamiseksi.
Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella niistä työviikoista, joiden aikana töitä on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Tätä lyhyemmällä työajalla työssäoloehto ei ole karttunut lainkaan.
Työssäoloehdon euroistamisesta voivat hyötyä erityisesti työntekijät, joilla on töitä vähemmän kuin 18 viikkotuntia, kunhan heidän palkkansa on vähintään 465 e/kk.
– Uusi työssäoloehto kohtelee aiempaa tasapuolisemmin erilaisia osittaisen työajan järjestelyjä. Kokoaikatyössä ja säännöllisessä osa-aikatyössä olevien työttömyyspäivärahaoikeuteen uudistuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia, Ristimäki sanoo.
Työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen
Aiemmin työttömän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, jotta työ täyttää työssäoloehdon. Nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen.
Uutta työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.
Uutta työssäoloehtoa on mahdollista kerryttää aiempaa vähäisemmillä työtunneilla, jos tulot ovat suuret. Alle 465 euron kuukausituloilla uutta työssäoloehtoa ei kerry lainkaan.
Uusi työssäoloehto täyttyy, kun 28 kuukauden tarkastelujakson aikana työssäoloa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta.
Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tehty työ, joka täyttää ehdot.
Vanhaa ja uutta työssäoloehtoa voi laskea yhteen
Käytännössä työssäoloehdon pituus muuttuu 12 kuukaudeksi kaikilla, jotka ovat töissä lain tullessa voimaan 2.9.2024 ja jotka saavat tämän jälkeen palkkaa vähintään 465 e/kk.
– Jos on ehtinyt syyskuuhun mennessä kerryttää osan vanhasta, lyhyemmästä työssäoloehdosta, se ei mene hukkaan vaan lasketaan mukaan uuteen työssäoloehtoon, Ristimäki sanoo.
Niissä tapauksissa, joissa vanhaa ja uutta työssäoloehtoa lasketaan yhteen, työttömän pitää kuitenkin täyttää pidempi 12 kuukauden työssäoloehto.
Lue lisää työssäoloehdon muutoksista ja katso esimerkit työssäoloehdon laskemisesta eri tapauksissa
Työssäoloehdon kertyminen muuttuu 2.9.2024 myös palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.
Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan työssäoloehtoa. Palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa.
Mikä on työssäoloehto?
Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että työttömän on täytynyt olla riittävän kauan töissä ennen työttömyyttä. Lisäksi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se lasketaan työssäoloehtoon.
Jos työssäoloehto täyttyy, työttömänä voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Jos työssäoloehto ei täyty, työttömänä voi saada työmarkkinatukea.
Huhtikuussa 2024 Kelan peruspäivärahaa sai 36 044 ihmistä (26,59 miljoonaa euroa) ja Kelan työmarkkinatukea sai 162 068 ihmistä (138,51 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen ansiopäivärahaa maksettiin 134 155 ihmiselle (200,60 miljoona euroa).
Lue lisää:
Kela: Näin työssäoloehto muuttuu
Kela: Palkansaajan työssäoloehto
Kela: Tilasto Suomen työttömyysturvasta
Sosiaali- ja terveysministeriö: Usein kysyttyä työssäoloehdon muutoksista
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti RistimäkiJuristi
Puh:0206342194antti.an.ristimaki@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–15. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
- ENG: Changes to work requirement for unemployment benefits – harder to qualify for earnings-related daily allowance or basic unemployment allowance
- SWE: Arbetsvillkoret för arbetslöshetsförmånerna förlängs och tjänas i fortsättningen in utifrån lönen – svårare att få inkomstrelaterad dagpenning eller grunddagpenning
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Antalet klienter inom Nuotti-coachning halverades år 202416.4.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 fick betydligt färre klienter Nuotti-coachning än under tidigare år. Nuotti-coachning ordnas inom ramen för FPA:s yrkesinriktade rehabilitering för unga. Antalet klienter minskade kraftigt redan i slutet av 2023 till följd av att målgruppen preciserades. Efter de lagändringar som gjorts är det nu viktigt att följa hur situationen utvecklas för unga som riskerar att marginaliseras.
Nuotti-valmennuksen saajamäärä romahti vuonna 2024 – saajia alle puolet edellisvuoteen verrattuna16.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 huomattavasti pienempi määrä nuoria kuin aiempina vuosina. Saajamäärä kääntyi jyrkkään laskuun jo loppuvuonna 2023 tehtyjen kohderyhmän täsmennysten seurauksena. Nyt on tärkeää seurata, miten syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanne kehittyy lakimuutosten jälkeen.
Bärplockare som kommer till Finland ska ansöka om tillstånd för säsongsarbete och rätt till vård15.4.2025 08:59:54 EEST | Pressmeddelande
Bärplockare som kommer till Finland från ett land utanför EU-området för att plocka vilda bär betraktas i fortsättningen som säsongsarbetare, vilket ger dem bättre tillgång till den offentliga hälso- och sjukvården. Utöver tillstånd för säsongsarbete ska de också ansöka om rätt till vård.
Suomeen tulevien luonnonmarjanpoimijoiden täytyy hakea kausityölupaa ja hoito-oikeutta15.4.2025 08:59:54 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). EU-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevat luonnonmarjanpoimijat ovat jatkossa kausityöntekijöitä, mikä parantaa heidän asemaansa julkisessa terveydenhuollossa. Heidän täytyy hakea kausityöluvan lisäksi myös hoito-oikeutta.
Wild-berry pickers coming to Finland must apply for a seasonal work permit and the right to medical treatment15.4.2025 08:59:54 EEST | Press release
Foreign wild-berry pickers from outside the EU who come to Finland to work are now regarded as seasonal workers, which gives them better access to public health services. In addition to a residence permit for seasonal work, they must also apply for the right to seek medical treatment in Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme