Nuotti-valmennuksen saajamäärä romahti vuonna 2024 – saajia alle puolet edellisvuoteen verrattuna

Kelan järjestämää Nuotti-valmennusta sai yhteensä vajaa 3 300 nuorta vuonna 2024. Vielä vuosina 2022 ja 2023 saajia oli vuositasolla noin 8 000–9 000. Muutos tarkoittaa 60 prosentin laskua vuodessa.

Kuntoutuspalvelujen väheneminen näkyy myös kustannuksissa. Nuotti-valmennuksen palvelukustannukset laskivat 24 miljoonasta eurosta 8 miljoonaan euroon ja Nuotti-valmennukseen osallistuneiden kuntoutusrahan kustannukset 31 miljoonasta eurosta 9 miljoonaan euroon, kun inflaation vaikutus huomioidaan. Kokonaisuutena siis kustannukset laskivat kolmannekseen: 55 miljoonasta eurosta 17 miljoonaan euroon vuonna 2024.

Nuotti-valmennus on Kelan järjestämä matalan kynnyksen valmennuksellinen ammatillisen kuntoutuksen palvelu 16–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa ja jotka tarvitsevat tukea työelämään suuntaavien suunnitelmiensa tekemiseen. Palveluun ei tarvita diagnoosia, mutta nuoren toimintakyvyn on oltava olennaisesti heikentynyt.

– Nuotti-valmennus on yksi niistä nuorille suunnatuista palveluista, joita on kehitetty vastaamaan huolestuttavaan kehitykseen nuorten syrjäytymisessä ja työkyvyttömyyseläkkeissä, kertoo Kelan tutkimusprofessori Karoliina Koskenvuo.

Kohderyhmän rajaukset vaikuttavat palveluun ohjautumiseen

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen on vuonna 2019 voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen voinut hakeutua ilman sairaus- tai vammadiagnoosia. Erityisesti uuteen Nuotti-valmennukseen ohjautui lainmuutosta seuranneina vuosina paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Kehityssuunta on nyt muuttunut.

Saajamäärän merkittävään laskuun ovat vaikuttaneet Kelan tekemät täsmennykset Nuotti-valmennuksen kohderyhmään syksyllä 2023 ja muutokset valmennuksen toteutusta ohjaavaan palvelukuvaukseen vuoden 2024 alussa. Täsmennysten taustalla oli Nuotti-valmennuksen kohderyhmän laajentuminen nuoriin, joiden tuen tarpeisiin muut palvelut olisivat voineet vastata paremmin.

Petteri Orpon hallituksen kesällä 2023 julkaistuun hallitusohjelmaan sisältynyttä kirjausta vuoden 2019 lainmuutoksen perumisesta ei ole toteutettu. Vuoden 2025 alusta lainmuutos kuitenkin muutti nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöperusteita ja Nuotti-valmennusta saavien oikeus kuntoutusrahaan poistui.

Kela voi edelleen myöntää palveluita ilman diagnoosia, mutta entistä kohdennetummin. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut kohdistuvat niille nuorille, jotka ovat selkeimmin vaarassa syrjäytyä.

– On tärkeää seurata, miten nuoret muutosten jälkeen ohjautuvat ja kiinnittyvät palveluihin ja toisaalta päätyvät muiden etuuksien kuten työkyvyttömyyseläkkeiden ja perustoimeentulotuen saajiksi, sanoo Koskenvuo.

Nuotti-valmennus yleisin Etelä-Pohjanmaalla

Nuotti-valmennusta sai vuonna 2024 kaikissa maakunnissa alle 1 prosentti 16–29-vuotiaista nuorista. Vielä vuonna 2023 saajien osuus vaihteli 0,5 prosentin ja 2,1 prosentin välillä.

Yleisintä Nuotti-valmennus oli Etelä-Pohjanmaalla, jossa sitä sai 0,8 prosenttia ikäryhmän nuorista, mikä tarkoittaa reilua 200 nuorta. Harvinaisinta valmennus oli Pohjanmaan maakunnassa, jossa sitä sai alle 0,2 prosenttia ikäryhmästä eli reilu 50 nuorta.

Määrällisesti eniten saajia oli niissä maakunnissa, joissa nuoria on eniten. Uudellamaalla saajia oli vajaa 800 tai 0,3 prosenttia ikäryhmästä ja Pirkanmaalla vajaa 600 tai 0,6 prosenttia ikäryhmästä. Lähes puolessa maakunnista saajia oli vuoden aikana alle sata.

Koko nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä laski voimakkaasti

Samalla Nuotti-valmennuksen saajamäärän romahduksen kanssa myös nuoren ammatillista kuntoutusta saaneiden kokonaismäärä väheni. Vuonna 2024 nuoren ammatillista kuntoutusta sai reilu 4 200 nuorta, kun vuonna 2023 saajia oli noin 9 000.

Myös kuntoutusrahaa nuoren ammatillisen kuntoutuksen perusteella saaneiden määrä puolittui. Vuonna 2024 kuntoutusrahaa sai 3 200 nuoren ammatillista kuntoutusta saanutta nuorta, kun vuonna 2023 saajia oli vielä 7 500.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelukustannukset laskivat 27 miljoonasta eurosta 11 miljoonaan euroon. Saajien kuntoutusrahan kustannukset puolestaan laskivat 36 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon.

Kuntoutuspalvelut säilyvät, mutta pääsyn kriteerit täsmentyivät

Vaikka Nuotti-valmennuksen saajamäärät ovat vähentyneet, palvelu on edelleen osa nuoren ammatillista kuntoutusta. Nuori voi edelleen päästä kuntoutukseen ilman diagnoosia, ja tavoitteena on tukea nuorta yksilöllisesti kohti opintoja tai työelämää.

– Nuotti-valmennus on ollut monelle vaikeassa tilanteessa olevalle nuorelle tärkeä ensiaskel polulla, joka johtaa koulutukseen, työhön ja osallisuuteen. On tärkeää sekä näiden nuorten että yhteiskunnan kannalta, ettei syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarvitse jäädä ilman tukea, Karoliina Koskenvuo korostaa.