Tutkimus: Ruutuajan vaikutus lasten näköön huolettaa 79 %:a suomalaisvanhemmista – muilta osin vain noin joka kolmas kantaa huolta lapsensa näkökyvystä ja silmäterveydestä

Tutkimuksen mukaan kaikkiaan 36 % 6-12-vuotiaiden lasten vanhemmista huolehtii lapsensa näkökyvystä, kun lapsen silmien yleinen terveys huolettaa 32 %:a vanhemmista. Ruutuaika huolestuttaa kaikkiaan 79 % vanhemmista, ja vielä keskimääräistä enemmän heitä, jotka muutoinkin huolehtivat lapsen näkökyvystä ja silmäterveydestä. Huoli lapsen näkökyvystä ja silmäterveydestä säilyy lapsen kasvaessa eikä se vähene alakoulun aikana.

Enemmistö (52 %) haluaa huolehtia lapsensa hyvästä näkökyvystä erityisesti siksi, jotta tällä olisi parhaat edellytykset onnistua koulumaailmassa. 38 % toimii samoin, koska haluaa, että lapsi saa parhaat mahdollisuudet onnistua haluamissaan harrastuksissa.

Ruutuajan vaikutus lapsen silmiin on vanhempien suurin huolenaihe, joka vaivaa kaikkiaan 79 % suomalaisvanhemman mieltä.

”Vanhempien huoli lasten ruutuajasta ei ole tuulesta temmattu, ja siihen kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kasvavien lasten kohdalla. Ruudun ääressä lähelle katsottu aika vaikuttaa lapsen näön kehitykseen ja sitä on syytä rajoittaa. On mahdotonta sanoa, mikä määrä ruutuaikaa on lapselle turvallista, joten absoluuttisen aikamääreen antamisen sijaan ohjaisin kannustamaan ulkona liikkumiseen ja leikkimiseen ja tasapainottamaan siten ruudun ääressä vietettyä aikaa. Ruutuajan hallinta pätee tietysti kaikenikäisiin, mutta erityisesti lasten kohdalla ruutujen äärellä vietetty aika tulisi suhteuttaa kehitystasoon, koska näköjärjestelmä on vielä keskeneräinen”, kertoo Silmäaseman johtava ylilääkäri, silmätautien erikoislääkäri Kaisu Järvinen.

Vanhempi tunnistaa päänsäryn ja siristelyn – myös keskittymisvaikeudet voivat kieliä huonosta näöstä

Vanhempien useimmin tunnistamia heikon näkemisen oireita ovat tutkimuksen mukaan päänsärky, silmien siristely, ruudun katsominen hyvin läheltä ja väsyminen lukiessa. Lisäksi enemmistö kyselyyn vastanneista vanhemmista tunnisti oireena myös lapsen haluttomuuden lukea tai tehdä asioita, jotka vaativat tarkkaa näköä. Naiset vaikuttavat kiinnittävän kautta linjan enemmän huomiota kaikkiin mahdollisiin näkemisen haasteiden oireisiin kuin miehet.

”Tutkimuksemme mukaan vain 17 % vanhemmista tunnistaa, että lapsen levottomuus voi kieliä näkemiseen liittyvistä ongelmista. Kaikkiaan vain 18 % vanhemmista tietää, että lapsen kokemus siitä, että koulussa on tylsää tai pitkästyttävää voi johtua heikosta näöstä, mutta varsinaiset keskittymishäiriöt oireena tunnistaa jo 28 %. Kun keskittymisen ongelmia tutkitaan, on erittäin tärkeää sulkea pois näköön liittyvät ongelmat, sillä hyvällä näöllä voidaan merkittävästi helpottaa lapsen keskittymistä”, Järvinen kertoo.

Lapsen näkö ei ole valmis vielä koulun alkaessa – kehitykseen voidaan vaikuttaa 

Tutkimuksen mukaan noin joka viides 6-12-vuotias on ohjattu silmälääkäriin, joko kodin omasta tai kouluterveydenhuollon aloitteesta. Tutkimuksen mukaan kouluterveydenhuollon tekemisissä ohjauksissa on alueellisia eroja: Uudellamaalla (16 % ) kouluterveydenhuolto vaikuttaisi ohjaavan lapsia vähemmässä määrin silmälääkäriin kuin esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomessa (27 %).

Tutkimus osoittaa, että silmälääkärillä käyneiden lasten enemmistön näön kehitystä on seurattu ainakin ajoittain. 41 %:n näön kehitystä on seurattu säännöllisesti, kun runsaalla neljäsosalla kehitystä ei ole seurattu jatkossa. Vanhemman huoli lapsen näkökyvystä tai silmänterveydestä näyttäisi tukevan lapsen näön kehityksen säännöllistä seurantaa.

Neljä viidestä silmälääkärillä käyneen lapsen vanhemmasta uskoo näöntarkastuksen tapahtuneen riittävän varhaisessa vaiheessa koulunkäyntiä silmällä pitäen. Ne vanhemmat, joiden lapset on ohjattu silmälääkärille kouluterveydenhoidon lähetteellä, ovat asiasta vieläkin vakuuttuneempia (89 %).

”Moni ei tiedä, että lapsen näkökyky on syntymähetkellä hyvin kehittymätön eikä se ole täysin valmis vielä koulun alkaessakaan. Näön kehitys jatkuu 8-10 ikävuoteen asti, joten mahdollisiin ongelmiin ja näön optimaaliseen kehitykseen on siis aikaa vaikuttaa. Vastaavasti, jos ongelmat jäävät havaitsematta ja korjaamatta, aiheutuu niistä pysyvä haitta. Lasten näkökykyä tutkivat sekä optikot että silmälääkärit, mutta peukalosääntönä on, että alle 8-vuotiaiden lasten näön tutkiminen ja seuranta hoituvat silmälääkärin toimesta ja ohjauksessa. Esimerkiksi likinäköisyyden suuruutta rajoittavaa hoitoa tehdään silmälääkärien ja optikoiden yhteistyönä. Perinteisesti likinäköä on korjattu yksitehoisilla silmälaseilla tai piilolinsseillä, joilla näkeminen saadaan tarkaksi, mutta likinäköistymisen etenemiseen ne eivät vaikuta. Ulkona liikkumisen lisääminen rajoittaa likinäköisyyttä, mutta sen hoitamiseen on myös erityisiä hoitolinssejä, MiYOSMART-silmälasilinssejä, joiden tarkoituksena on hidastaa ja rajoittaa erityisesti suuriasteisen likitaitteisuudenkehittymistä. Näiden käytöstä on saatu erittäin hyviä kokemuksia sekä tutkimusten että asiakaskokemusten valossa”, Järvinen kertoo.

* Markkinointidata- ja analytiikkayritys Kantar Finland Oy:n toteuttama Lapset ja näkeminen koulun alkaessa 2024 -tutkimus tehtiin kesäkuussa 2024 ja siihen vastasi yhteensä 581 henkilöä, joilla on 6-12-vuotias lapsi tai lapsia.

 Lisätietoja: Silmäaseman viestintä, viestinta@silmaasema.fi, p. +358 50 4781 508 (ark. klo 9-16)

Tutkimus:

Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta alakouluikäisen lapsesi/lastesi näöstä (näkökyvystä)? (n=581)
Paljon: 3 %
Jonkin verran: 33 %
En juuri lainkaan: 29 %
En lainkaan: 22 %
En osaa sanoa: 2 %

Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta alakouluikäisen lapsesi/lastesi silmäterveydestä? (n=581)
Paljon: 3 %
Jonkin verran: 29 %
En juuri lainkaan: 46 %
En lainkaan: 20 %
En osaa sanoa: 2 %

Missä määrin, jos lainkaan, koet huolta alakouluikäisen lapsesi/lastesi ruutuajasta silmäterveyden näkökulmasta? (n=581)
Paljon: 12 %
Jonkin verran: 55 %
En juuri lainkaan: 24 %
En lainkaan: 7 %
En osaa sanoa: 1 %
Ei ole ruutuaikaa: 1 %

Onko lapsesi tai useampi heistä ohjattu silmälääkäriin kodin aloitteesta Ilman lähetettä? (n=581)
Kyllä: 19,45 %
Ei: 78,49 %
Ei vastausta: 2,06 %

Onko lapsesi tai useampi heistä ohjattu silmälääkäriin kouluterveydenhuollon lähetteellä? (n=581)
Kyllä: 22 %
Ei: 76 %
Ei vastausta: 2 %

Onko silmälääkärillä käyneen lapsen/lasten näön kehitystä seurattu säännöllisesti silmälääkärillä? (n=198)
Kyllä: 41 %
Ajoittain kyllä, ajoittain ei: 28%
Ei: 28 %
En osaa sanoa: 3 %

Onko silmälääkärin näöntarkastus mielestäsi tapahtunut riittävän varhaisessa vaiheessa koulunkäyntiä silmällä pitäen? (n=198)
Kyllä: 80 %
Ei: 13 %
En osaa sanoa: 7 %

Tarkempia tutkimustuloksia taustamuuttujiin suhteutettuna saatavissa ottamalla yhteyttä Silmäaseman viestintään.