Köyhyys murentaa mielenterveyttä – talousvaikeuksissa olevien perheiden tukea parannettava

Jaa

Toimeentulo-ongelmat kuormittavat mielenterveyttä ja niillä on suora vaikutus myös lapsiin. Elinkustannusten nousun lisäksi sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisten ahdinkoa. Perheet tarvitsevat systemaattisempaa tukea, jotta lapsiperheköyhyyden ja ylivelkaantumisen vaikutuksia voidaan vähentää. Yksi ratkaisu olisi talousneuvola, jossa tarjottaisiin myös mielenterveyspalveluja.

Hallituksen toimeenpanemat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät pienituloisten henkilöiden ja perheiden toimeentuloa, etenkin, kun arjen kustannukset ovat kasvaneet.

Talousvaikeuksilla on tutkitusti yhteys mielenterveyden haasteisiin. Pitkittyneet taloudelliset ongelmat, pienituloisuus ja ylivelkaantuminen aiheuttavat stressiä ja lisäävät toivottomuutta ja näköalattomuutta.

Rahahuolet, erityisesti asumisen kallistuminen, ovat olleet kevään ja kesän aikana paljon puheena myös MIELI Kriisipuhelimessa. Hallituksen leikkauspolitiikka on lisännyt soittajien ahdistuneisuutta. Asumisen kallistuminen on esimerkiksi pakottanut muuttamaan syrjemmälle, mikä on johtanut tukiverkkojen heikentymiseen ja lisännyt perheen kuormittumista. Osa soittajista joutuu miettimään, onko rahaa mennä lääkäriin korkeiden asiakasmaksujen takia tai valitsemaan ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Moni nuori soittaja pelkää, ettei tule pärjäämään opiskelujen takia kertyvän velan vuoksi.

Lapsuuden köyhyys on hyvinvointiriski pitkälle aikuisuuteen

Lapsuudessa koettu köyhyys lisää riskiä heikkoon koulumenestykseen, työttömyyteen, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Suomessa noin 120 000 lasta kasvaa pienituloisessa perheessä. SOSTE ry:n laskelman mukaan pienituloisten lasten määrä kasvaa jo tänä vuonna 17 000:lla.

Perheiden talousvaikeuksien taustalla on erilaisia syitä, kuten ero, työttömyys tai oma tai perheenjäsenen sairastuminen. Perusturva ei riitä kattamaan perheen kohtuullisia kuluja. Osalla perheistä talousongelmat johtavat ylivelkaantumiseen. Velkaongelmat ovat osa 100 000 lapsen arkea.

MIELI ry:n vuonna 2023 toteuttaman ”Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja mielenterveyteen” -selvityksen (n=572) mukaan vanhemmat raportoivat ylivelkaantumisen syinä olevan muun muassa elinkustannusten nousun, tulojen laskun sekä yhteiskunnan tukien riittämättömyyden tai väliinputoamisen niiden ulkopuolelle.

Lisää talousneuvontaa ja mielenterveyden tukea

MIELI ry:n ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyttä ja hyvää arkea vahvistava YLVA-hanke (2022-24) lisää perheitä kohtaavien ammattilaisten mielenterveysosaamista ja on kerännyt tietoa vanhempien kokemuksista ja avuntarpeesta.

Hankkeen politiikkasuositus korostaa talousasioiden suunnitelmallista puheeksi ottamista perheiden palveluissa, jolloin perheet saataisiin ohjattua mahdollisimman aikaisin sopivan jatkoavun, esimerkiksi maksuttoman mielenterveyspalvelun piiriin. Talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen ja muiden sidosryhmien yhteistyössä toteuttama talousneuvolamalli, jossa perhe voi ilman ajanvarausta saada eri ammattilaisten apua, tulisi laajentaa valtakunnallisesti kattavaksi ja niin, että mielenterveyden tuki olisi osa talousneuvolan palvelua.

Tärkeintä on turvata lapsiperheiden toimeentulo korottamalla perusturvaa ja toimeentulotukea, ja huomioida erityisesti suurimmassa köyhyysriskissä olevat kuten yhden vanhemman perheet.

Ammattilaisten kykyä tunnistaa ja auttaa talousvaikeuksissa olevia perheitä voidaan vahvistaa ottamalla systemaattisesti käyttöön toimiviksi todettuja menetelmiä kuten Lapsiperheiden vahvat rahataidot -interventiota tai Lapset puheeksi® -menetelmää. Sote-alan täydennyskoulutuksiin on syytä lisätä sisältöä talousvaikeuksissa olevan perheen arvostavasta kohtaamisesta ja myös itsemurhariskin tunnistamisesta.

Moni pienituloinen perhe kokee saaneensa paljon apua järjestöjen tukihenkilötoiminnasta ja vertaisryhmistä. Järjestöjen mahdollisuudet jatkaa kynnyksettömän ja nopean tuen tarjoamista on varmistettava. Nyt järjestöavustusten leikkaukset uhkaavat heikentää myös talousvaikeuksissa olevien auttamista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

MIELI ry:n tavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 202514.10.2024 01:00:00 EEST | Tiedote

Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye