Elintarviketeollisuusliitto ry

Poliittinen riski estää elintarvikealan investointeja

Jaa

Elintarviketeollisuusliiton kysely paljastaa, että 55 prosenttia alan yrityksistä näkee poliittisen riskin kasvaneen maan hallituksen suunnitelmien myötä. Suunnitellut arvonlisäveron korotukset heikentävät elintarvikealan investointihalukkuutta ja työllistämiskykyä. 

Yrityksiltä kysyttiin, miten hallituksen päätös makeisten ja suklaan siirtämisestä yleiseen arvonlisäverokantaan terveysperusteisen verotuksen nimissä sekä mahdolliset suunnitelmat verotuksen laajentamisesta vaikuttavat poliittiseen riskiin ja haluun investoida kotimaahan.  

Yli puolet alan yrityksistä oli huolissaan hallituksen verolinjauksista. Vastaajista 76 prosenttia arvioi lisäksi, että elintarvikkeiden siirtäminen laajemmin yleiseen arvonlisäverokantaan heikentää yritysten kykyä työllistää enemmän Suomessa.  

Yritykset näkevät arvonlisäveron korotukset uhkana 

Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismailin mukaan tuloksista näkyy huoli arvonlisäveron eriyttämisestä vaihtelevilla poliittisilla perusteilla. Epävarmuus toimintaympäristössä kasvaa, koska kotimarkkinat ovat tärkein markkina suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.   

– Maan hallitus laittaa veroratkaisuillaan elintarvikealan päälle investointijarrun, vaikka hallitusohjelman mukaan pitäisi painaa kaasua kasvulle ja elintarvikeviennille. Jos alan investointihalukkuus vähenee, vaikutukset heijastuvat myös kotimaisen raaka-aineen kysyntään, Ismail sanoo.   

Konkreettisia esimerkkejä investointien lykkäämisestä on jo nähty. Esimerkiksi Fazer on siirtänyt päätöstään huomattavasta tehdasinvestoinnista epäselvän verotuksellisen linjan vuoksi.  

Elintarviketeollisuusliitto vaatii tasapuolista verotusta  

Hallitusohjelma lupaa turvata vakaan toimintaympäristön yrittämiselle ja investoinneille. Elintarvikeyrityksille valtiovarainministeriön (VM) budjettiehdotus lupaa kuitenkin kaikkea muuta kuin vakautta ja ennustettavuutta. Vuoden 2025 talousarvioehdotuksessa mukana olevat virvoitusjuomaveron sekä makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotukset ovat valikoivia ja pistemäisiä.  

 Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelän mielestä heikentyneen kannattavuuden ja kasvaneen ruokatuonnin kanssa kamppailevaa toimialaa ei pidä rasittaa uudella sääntelyllä eikä verotuksella, jotka heikentävät yritysten kilpailukykyä ja kasvuhaluja.   

– Verotuksen pitää olla tasapuolista ja ennakoitavaa, Käkelä vaatii.   

– Oikeudellisesti epävarmojen veroratkaisujen sijaan budjettiriihessä pitää etsiä vaihtoehtoisia tulonlähteitä, jotka koskevat yhteiskunnan toimijoita laajasti ja tasapainoisesti eivätkä kohdistu vain yksittäisiin elintarvikeryhmiin. 

Suomen elintarviketeollisuus on kansantalouden selkäranka, ja tämän sektorin investointien heikentäminen on vakava riski.  

Ruoka-alan kasvupotentiaali hyödynnettävä  

Elintarviketeollisuusliitto on tyytyväinen, että VM:n budjettiehdotuksessa lisätään resursseja yritysvetoiseen t&k-toimintaan. Kotimaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että ruokasektorin osuutta kasvatetaan Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksesta.  

 Business Finlandin hankkeiden ja rahoituksen kriteereitä on muutettava siten, että myös kuluttaja- ja kotimarkkina-alat saavat tukea uudistumiseen. Näin päästään hyödyntämään parhaiten elintarvikealan kasvupotentiaalia, kun innovaatiot muuttuvat vienniksi. 

– Tutkimus- ja kehittämistoiminta on ennen kaikkea investointeja osaajiin. Ruoka-ala tarvitsee kotimaisten osaajien lisäksi ulkomaisia t&k-osaajia. Heitä voidaan houkutella Suomeen uudistamalla avainhenkilöverotusta kansainvälisten esimerkkien pohjalta, Käkelä ehdottaa. 

Hallitusohjelman tavoitteena on elintarvikeviennin kaksinkertaistaminen. Elintarviketeollisuusliiton mielestä biotalouden kasvuun varattua määrärahaa pitäisi kohdentaa esimerkiksi elintarvikeviennin pitkäjänteisen edistämisen pysyviin resursseihin ja rakenteisiin. Business Finlandilla on oltava vastaisuudessakin kohdennettuja palveluja elintarvikeyrityksille. 

Kesäkuussa tehtyyn ETL:n jäsenyrityskyselyyn vastaisi 33 ruoka-alan yritystä. Vastaajat edustavat elintarviketeollisuuden kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoa julkaisijasta

Elintarvike­teollisuusliitto on ruoka-alan suunnannäyttäjä ja kokoava voima. Edustamme Suomessa toimivia ruoka- ja juomayrityksiä. Tavoitteenamme on uudistuva ja vetovoimainen ruoka-ala, joka luo hyvinvointia koko Suomeen.

Elintarviketeollisuusliiton toiminnan piirissä olevat noin 600 yritystä kattavat kaikki elintarviketeollisuuden toimialat ja elintarviketeollisuuden tuotannon Suomessa lähes kokonaan.

Elintarviketeollisuus on Suomessa kolmanneksi suurin teollinen toimiala, joka työllistää 40 000 henkeä. Ruokia ja juomia valmistavia yrityksiä toimii kaikkialla maassamme.

Koko ruoka-ala (alkutuotanto, elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja ruokapalvelut) työllistää Suomessa yhteensä 340 000 henkeä, kun välilliset vaikutukset lasketaan mukaan.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elintarviketeollisuusliitto ry

Kutsu medialle: Miten elintarviketeollisuuden investoinnit saadaan rullamaan – elintarvikealan talouskatsaus ja investoinnit19.11.2024 11:57:50 EET | Kutsu

Elintarviketeollisuuden vipuvaikutus työllisyyteen on eri toimialoista suurin, joten alan kasvulla on kokoaan suurempi merkitys kansantaloudelle. Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotanto laski vuosina 2022–2023 ja elintarvikkeiden tuonti on noussut ennätystasolle. Keväällä odotettiin kotimaisen tuotannon elpymisen alkaneen. Millainen on tilanne nyt? Entä miltä näyttää vuosi 2025?

Yrityskysely: Ruoka-alan digitalisaatio ja datatalous selvässä kasvussa14.11.2024 10:10:00 EET | Tiedote

Ruoka-ala uudistuu datalla, mutta työ on vielä kesken, ilmenee Elintarviketeollisuusliiton (ETL) tuoreesta kyselystä. Koko ruokaketjun tuottavuus paranee, kun dataa jaetaan ja hyödynnetään tehokkaasti. Digitalisaatiolla ja datataloudella voidaan tukea myös elintarvikeyritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Datatalous vaatii luottamusta osapuolten kesken sekä yhteisiä sääntöjä tiedon saumattomaan jakamiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye