Työterveyslaitos

Tutkimus: Sotessa pitää johtaa myös työstä palautumista

Jaa

Vain 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä palautuu hyvin työstään. Tämä on riski heidän työkyvylleen ja työvoimapulasta jo nyt kärsivälle sote-alalle. Palautumisessa tuleekin ottaa käyttöön yksilön keinojen lisäksi työyhteisön keinot, jotka liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.8.2024 

Tuore tutkimus osoittaa, että sote-alan työntekijöiden työstä palautumisessa on puutteita, jotka johtavat huonoon työsuoritukseen, terveysongelmiin tai jopa heikentyneeseen työkykyyn.
  
Alle 30-vuotiaista sote-ammattilaisista vain 29 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 39 prosenttia palautui hyvin. Kaikenikäisillä sote-työntekijöillä vastaava prosenttiluku oli 35 syksyllä 2023. Esihenkilöistä 40 prosenttia ja päälliköistä 41 prosenttia palautui hyvin työstään.
 
Yksilön omat palautumiskeinot eivät ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan työyhteisön palautumisen keinoja. Tutkimus listasi palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille. 

Palautuminen vaatii tukea osaavasta johtamisesta

Palautumisen yhteisölliset keinot ovat johtamiseen liittyviä asioita, jotka vaativat aikaa ja osaamista. Niiden avulla parannetaan työkuormituksen hallintaa, lisätään työn voimavaroja ja mahdollistetaan tai tuetaan erilaisten palautumisen keinojen, kuten tauotuksen, käyttöä työssä. 

– Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa johtamistyöllään toimivat rakenteet työn tekemiselle, työyhteisön vuorovaikutukselle ja työyhteisön palautumisen keinojen käytölle, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.

Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita. Tällaisten toiminnan rakenteiden kautta voidaan varmistaa töiden sujuvuus sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivinen toiminta ja työstä palautumisen yhteisöllisten keinojen käyttö.  

– Sote-alalla jo nyt hyvin toimivan valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Se alkaa siitä, että varmistetaan riittävä esihenkilötyöresurssi eli aikaa ja osaamista ja että huolehditaan myös esihenkilön omasta työstä palautumisesta, Laitinen muistuttaa. 

Palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille

1. Johdon aktiivisuus ja oma esimerkki

Valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Johdon ja esihenkilöiden aktiivisuus on tässä avainasemassa. Panosta myös omana työstä palautumiseesi, koska olet esimerkki ja hyvin palautuneena suoriudut työstäsi hyvin.

2. Aika ja osaaminen

Varmista riittävä esihenkilötyöresurssi ja osaaminen työyhteisön toiminnan, työn sujuvuuden ja työstä palautumisen johtamiseen. Toteuta esihenkilöiden tehtävänkuvien päivitys toimialueittain. Huolehdi, että tarjolla on koulutusta, joka vahvistaa osaamista tukea työstä palautumista ja käyttää palautumisen keinoja. Kehittäkää työstä palautumisen keinoja.

3. Rakenteet

Huolehdi rakenteet kuntoon työyhteisön toimivuuden, yhteistyön ja innovatiivisuuden sekä sosiaalisen tuen varmistamiseksi. Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita.

4. Työkuormituksen hallinta

Panosta työkuormituksen hallintaan. Seuraa tilannetta työhyvinvointikyselyllä ja tehkää sen tulosten perusteella toimenpiteitä. Huolehtikaa riskinarvioinnista ja tehtävänkuvien päivityksestä. Tue työntekijää ja työyhteisöä työn rajaamisessa ja priorisoinnissa.

5. Palautumisen kaikki keinot käyttöön

Panosta palautumisen keinojen käyttöön työssä ja vapaalla. Sopikaa yhdessä työyhteisön palautumisen keinoista ja kannustakaa toisianne niiden käyttöön. Mahdollista työyhteisön palautumisen keinojen käyttö. Se tukee myös yksilöiden palautumisen keinojen käyttöä työaikana.

6. Psykologinen turvallisuus

Luo työyhteisöösi psykologista turvallisuutta. Se edistää sosiaalista tukea ja työstä palautumista.

7. Sosiaalinen tuki

Varmista, että työssäsi on aikaa kysyä työntekijöiden kuulumisia, keskustella työmäärän hallinnasta ja palautumisen tukemisesta. Osoita sosiaalista tukea työntekijöille ja työyhteisölle työn tekemiseen ja anna arvostavaa palautetta ja kiitosta. Tunnista vähän sosiaalista tukea saavat työntekijät ja vahvista sosiaalista tukea heille.

8. Erityisen tuen tarve

Varmista, että työyksikkösi tietää varhaisen tuen toimintamallit, koska työkyvyn tuki kuuluu kaikille, jo ennen kuin ongelmia työkyvyn kanssa ilmenee. Tue erityisesti henkilöitä, joiden terveys tai työkyky ovat heikentyneet, joiden työmäärä kasvaa äkillisesti ja joilla on vain vähän aiempaa kokemusta muutoksesta.

Tutustu tutkimusraporttiin

Johda palautumista kriisissä -hankkeen tutkimusraportti (julkari.fi)

Lisätiedot

Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Nuläget inom användningen av rehabiliterande psykoterapi utreddes − Finlands system är exceptionellt4.10.2024 08:30:00 EEST | Pressmeddelande

FPA:s rehabiliterande psykoterapi spelar en viktig roll som en del av vården och rehabiliteringen av psykiska störningar i Finland. I Arbetshälsoinstitutets utredning kartlades nuläget för den rehabiliterande psykoterapin och systemet jämfördes med andra länder. I Finland är den rehabiliterande psykoterapins varaktighet internationellt sett lång oavsett den använda terapiinriktningen. Psykoterapi som utförs separat från andra hälsotjänster är också ett undantag.

Kuntoutuspsykoterapian käytön nykytilanne selvitettiin − Suomen järjestelmä poikkeuksellinen4.10.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Kelan kuntoutuspsykoterapialla on tärkeä rooli osana mielenterveyshäiriöiden hoitoa ja kuntoutusta Suomessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä kartoitettiin kuntoutuspsykoterapian nykytila ja vertailtiin järjestelmää muihin maihin. Suomessa kuntoutuspsykoterapian kesto on käytetystä terapiasuuntauksesta huolimatta kansainvälisesti arvioiden pitkä. Myös muista terveyspalveluista irrallaan toteutuva psykoterapia on poikkeus.

The current state of rehabilitative psychotherapy was investigated − Finland’s system is exceptional4.10.2024 08:30:00 EEST | Press release

Rehabilitative psychotherapy funded by the Finnish Social Insurance Institution (Kela) plays an important role in the treatment and rehabilitation of mental health disorders in Finland. A study by the Finnish Institute of Occupational Health explored the current state of rehabilitative psychotherapy and compared the system with other countries. Compared to other countries, the duration of rehabilitative psychotherapy in Finland is long, regardless of the type of therapy. Psychotherapy carried out separately from other health services is also an exception.

En undersökning utredde vilken typ av arbetstagare som mest sannolikt byter arbetsplats inom kommun- och välfärdssektorerna3.10.2024 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

En ny undersökning som förutser omsättningsrisken berättar för ledningen och beslutsfattarna inom kommun- och välfärdssektorerna vilka typer av arbetstagare som mer sannolikt än andra byter arbetsplats: unga, arbetsarbetstagare som har varit i arbetsgivarens tjänst en kort tid och arbetstagare som av olika skäl har planer på att byta arbetsplats. Det lönar sig att fästa särskild uppmärksamhet vid dessa arbetstagargruppers engagemang och trivsel i arbetet, särskilt i branscher som lider av brist på arbetskraft.

Tutkimus selvitti, millaiset työntekijät vaihtavat todennäköisimmin työpaikkaa kunta- ja hyvinvointialoilla3.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Uusi vaihtuvuusriskiä mallintanut tutkimus kertoo kunta- ja hyvinvointialojen johdolle ja päättäjille, millaiset työntekijät vaihtavat muita todennäköisemmin työpaikkaa: nuoret, vähän aikaa työnantajan palveluksessa olleet ja työntekijät, joilla on eri syistä työpaikan vaihtoaikeita. Näiden työntekijäryhmien sitouttamiseen ja työssä viihtymiseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye