Hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus hidastaa autokannan sähköistymistä ja vie Suomea yhä lähemmäs päästövähennysten tarkkailuluokkaa
Hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus kasvattaa sähköautoilun kustannuksia, kun päästövähennysvelvoitteet edellyttäisivät sähköautokannan nopeaa kasvua. Kaavailtu muutos jatkaa linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.
Juuri lausunnoilla olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan ajoneuvoveron korottamista noin 35 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. Esitys kohdistuisi erityisesti täyssähköautojen ja ladattavien hybridien perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ehdotettu muutos käytännössä poistaisi sähköautojen ajoneuvoveroedun.
Tuoreessa lausunnossa ja julkaisussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Kimmo Palanne ja Anna Sahari toteavat, että ajoneuvoveron korotus heikentäisi sähköautoilun suhteellista etua tilanteessa, jossa päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi sähköautokannan merkittävää ja ripeää kasvua.
Suomen hitaasti uusiutuvan autokannan sähköistäminen vaatii kannustimia
Suomessa on lähes kolme miljoonaa henkilöautoa, mutta uusia autoja rekisteröidään vuosittain alle 100 000, mikä on hyvin vähän autokannan kokoon nähden. Vaikka täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä on ollut 10–40 prosenttia viime vuosina, niiden osuus koko autokannasta oli vain kolme prosenttia vuonna 2023. Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatisi täyssähköautojen osuuden merkittävää kasvua.
Täyssähköautojen osuus on Suomessa myös pienempi kuin vertailumaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, joissa täyssähköautojen osuus on noin kuusi prosenttia. Norjassa yli viidennes autoista on täyssähköautoja. Eroja selittävät maiden erilaiset etuudet sähköautoille. Esimerkiksi Ruotsissa sähköautojen hankintatuki on edelleen käytössä ja se on yli kolminkertainen Suomen jo poistettuun hankintatukeen verrattuna. Nollapäästöiset autot saavat myös merkittävän alennuksen ajoneuvoverosta.
"Suomalainen autokanta uudistuu hitaasti, jolloin myös sähköautojen osuus kasvaa hitaasti. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta autokanta sähköistyisi riittävän nopeasti. Ilman riittäviä kannustimia me emme tule saavuttamaan ilmastotavoitteitamme ajoissa," toteaa tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Ajoneuvoveron korotus jatkaisi hallituksen liikenteen sähköistymistä hidastavaa linjaa
Nykyinen hallitus on aiemmin päättänyt polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen alennuksista sekä sähköautojen hankintatuen kumoamisesta. Myös nämä päätökset ovat omiaan hidastamaan autokannan sähköistymistä. Vuonna 2024 täyssähköautojen osuus uusien autojen rekisteröinneistä ja käytettynä maahantuoduista autoista onkin kääntynyt laskuun.
”Kaavailtu ajoneuvoveron muutos ja aiemmat päätökset vaikuttavat suoraan kuluttajien ostopäätöksiin ja hidastavat autokannan sähköistymistä. Tällaiset päätökset ovat selvästi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden ja EU-sitoumusten kanssa”, sanoo tutkimusprofessori Marita Laukkanen VATT:sta.
Toisin kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi väitetään, tutkimusten mukaan autoilun kustannuksilla on merkittävä vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin. Nykyään kuluttajilla on käytettävissä runsaasti sovelluksia, joilla voi ostopäätöstä tehdessä vertailla eri autojen käyttökustannuksia, energiankulutuksen ja erilaiset verot huomioiden.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas KosonenTutkimusprofessoriVATT, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 50 322 9304tuomas.kosonen@vatt.fiMarita LaukkanenTutkimusprofessoriVATT / Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 295 519 429marita.laukkanen@vatt.fiLiitteet
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun yksikön partnerit ovat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua2.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
VATT: Yritysten efektiiviset veroasteet laskeneet erityisesti monikansallisilla konserneilla6.3.2025 14:01:00 EET | Tiedote
Yritysten efektiiviset veroasteet ovat laskeneet. Laskevaa trendiä havaitaan erityisesti monikansallisilla konserneilla. Kotimaisilla yrityksillä muutos selittyy pitkälti kirjanpidon ja verotuksen eroilla sekä tappioiden vähennysoikeuksilla, selvittivät tutkijat Mikko Vanhala ja Marika Viertola Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).
Mitä suomalainen tutkimus kertoo työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista?25.2.2025 15:00:30 EET | Blogi
Työttömyysturvan leikkausten vaikutuksista on olemassa tutkimustietoa viime vuosilta. “Sekä ansioturvan lyhentäminen että päivärahan alentaminen lyhentävät työttömyysjaksoja ja nopeuttavat työllistymistä. Heikomman ansioturvan vaikutukset tulevien työsuhteiden laatuun lienevät suhteellisen pieniä”, kirjoittaa VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme