Hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus hidastaa autokannan sähköistymistä ja vie Suomea yhä lähemmäs päästövähennysten tarkkailuluokkaa
Hallituksen kaavailema ajoneuvoveron korotus kasvattaa sähköautoilun kustannuksia, kun päästövähennysvelvoitteet edellyttäisivät sähköautokannan nopeaa kasvua. Kaavailtu muutos jatkaa linjaa, joka vaarantaa liikenteen päästövähennysten toteutumisen ja on ristiriidassa Suomen EU-sitoumusten kanssa.
Juuri lausunnoilla olleessa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan ajoneuvoveron korottamista noin 35 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. Esitys kohdistuisi erityisesti täyssähköautojen ja ladattavien hybridien perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ehdotettu muutos käytännössä poistaisi sähköautojen ajoneuvoveroedun.
Tuoreessa lausunnossa ja julkaisussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Tuomas Kosonen, Marita Laukkanen, Kimmo Palanne ja Anna Sahari toteavat, että ajoneuvoveron korotus heikentäisi sähköautoilun suhteellista etua tilanteessa, jossa päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi sähköautokannan merkittävää ja ripeää kasvua.
Suomen hitaasti uusiutuvan autokannan sähköistäminen vaatii kannustimia
Suomessa on lähes kolme miljoonaa henkilöautoa, mutta uusia autoja rekisteröidään vuosittain alle 100 000, mikä on hyvin vähän autokannan kokoon nähden. Vaikka täyssähköautojen osuus uusista rekisteröinneistä on ollut 10–40 prosenttia viime vuosina, niiden osuus koko autokannasta oli vain kolme prosenttia vuonna 2023. Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatisi täyssähköautojen osuuden merkittävää kasvua.
Täyssähköautojen osuus on Suomessa myös pienempi kuin vertailumaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, joissa täyssähköautojen osuus on noin kuusi prosenttia. Norjassa yli viidennes autoista on täyssähköautoja. Eroja selittävät maiden erilaiset etuudet sähköautoille. Esimerkiksi Ruotsissa sähköautojen hankintatuki on edelleen käytössä ja se on yli kolminkertainen Suomen jo poistettuun hankintatukeen verrattuna. Nollapäästöiset autot saavat myös merkittävän alennuksen ajoneuvoverosta.
"Suomalainen autokanta uudistuu hitaasti, jolloin myös sähköautojen osuus kasvaa hitaasti. Tarvitaan vahvoja kannustimia, jotta autokanta sähköistyisi riittävän nopeasti. Ilman riittäviä kannustimia me emme tule saavuttamaan ilmastotavoitteitamme ajoissa," toteaa tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Ajoneuvoveron korotus jatkaisi hallituksen liikenteen sähköistymistä hidastavaa linjaa
Nykyinen hallitus on aiemmin päättänyt polttoaineveron ja jakeluvelvoitteen alennuksista sekä sähköautojen hankintatuen kumoamisesta. Myös nämä päätökset ovat omiaan hidastamaan autokannan sähköistymistä. Vuonna 2024 täyssähköautojen osuus uusien autojen rekisteröinneistä ja käytettynä maahantuoduista autoista onkin kääntynyt laskuun.
”Kaavailtu ajoneuvoveron muutos ja aiemmat päätökset vaikuttavat suoraan kuluttajien ostopäätöksiin ja hidastavat autokannan sähköistymistä. Tällaiset päätökset ovat selvästi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden ja EU-sitoumusten kanssa”, sanoo tutkimusprofessori Marita Laukkanen VATT:sta.
Toisin kuin luonnoksessa hallituksen esitykseksi väitetään, tutkimusten mukaan autoilun kustannuksilla on merkittävä vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin. Nykyään kuluttajilla on käytettävissä runsaasti sovelluksia, joilla voi ostopäätöstä tehdessä vertailla eri autojen käyttökustannuksia, energiankulutuksen ja erilaiset verot huomioiden.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas KosonenTutkimusprofessoriVATT, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 50 322 9304tuomas.kosonen@vatt.fiMarita LaukkanenTutkimusprofessoriVATT / Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 295 519 429marita.laukkanen@vatt.fiLiitteet
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun yksikön partnerit ovat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Yritysverojen laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä ei lisää investointeja tai talouskasvua merkittävästi, todetaan VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden tuoreessa kirjoituksessa. Verotulojen menetys myös harvoin täysin kompensoituu talouskasvun kautta.
Blogi: VATT selvittää keinoja Afrikan maiden verokertymän vahvistamiseksi28.10.2024 07:00:00 EET | Blogi
VATT pyrkii kehittämään Afrikan maiden verotusta useilla tutkimushankkeilla. Verotuksen kehittäminen kehittyvissä maissa on osa kansainvälistä trendiä, joka voi vahvistaa hyvää hallintoa ja vähentää kehitysapuriippuvuutta, kirjoittaa VATT:n erikoistutkija Elina Berghäll.
Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein23.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). ”Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan”, sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.
VATT: Investointihyvitys ei edistä talouskasvua tai puhdasta siirtymää toivotusti14.10.2024 15:17:22 EEST | Tiedote
Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Väitös: Työelämässä arvostetut kyvyt selittävät osan älykkyyden kehityksestä eli Flynnin efektistä10.10.2024 10:32:35 EEST | Tiedote
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme