Tutkimus: Valtionosuuksien korotus parantaa kunnan taloudellista tilannetta, vaikutus muuttoliikkeeseen vähäinen
Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.
Vuoden 2015 uudistuksessa muutettiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien määräytymisperusteita merkittävästi. Valtionosuuksien kokonaismäärä ei muuttunut, mutta osalla kunnista valtionosuudet alenivat ja osalla nousivat. Yhteensä yli 200 miljoonaa euroa siirtyi valtionosuuksia menettäneiltä kunnilta lisää rahoitusta saaneille.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen ja erikoistutkija Sander Ramboer sekä väitöskirjatutkija Max Toikka Aalto-yliopistosta tarkastelivat, miten valtion rahoituksen muutokset vaikuttivat kuntien rahankäyttöön, työmarkkinatilanteeseen ja muuttoliikkeeseen. Tutkimuksessa lisää valtionosuuksia saaneita kuntia verrattiin kuntiin, joissa valtionosuudet alenivat uudistuksen takia. Hallitus valmistelee parhaillaan valtionosuusjärjestelmän päivitystä sote-uudistuksen vähennettyä kuntien palveluvastuita.
"Tutkimuksemme osoittaa, että valtionosuuksien kasvu paransi voittajakuntien taloudellista tilannetta, ilman merkittäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen. Tuloksemme auttavat arvioimaan tulevan valtionosuusuudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen", toteaa tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen VATT:sta.
Valtionosuuksien lisäys alensi veroja ja lisäsi kuntien menoja
Vuosittaiset valtionosuudet asukasta kohti kasvoivat keskimäärin 300 eurolla tutkimuksessa tarkastelluissa voittajakunnissa verrattuna häviäjäkuntiin. Tämä valtionosuuksien muutos jakautui melko tasaisesti verojen ja palvelumaksujen alentamiseen, kunnan menojen lisäykseen sekä velkaantumisen vähentämiseen. Kunnallisveroasteet yleisesti nousivat, mutta voittajakunnissa nousu oli keskimäärin 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin häviäjäkunnissa vuoden 2015 uudistuksen jälkeen.
Voittajakunnissa työpaikkojen määrä kasvoi, ei merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai muuttoliikkeeseen
Verojen ja palvelumaksujen aleneminen sekä julkisen kulutuksen kasvu lisäsivät paikallista kysyntää ja johtivat työpaikkojen määrän kasvuun voittajakunnissa, etupäässä yksityisellä sektorilla. Voittajakunnissa työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin yhdeksällä työpaikalla tuhatta asukasta kohti. Tulosten perusteella noin 33 000 euron muutoksesta valtionosuuksissa seuraa yksi lisätyöpaikka kunnan alueelle.
Kunnan työpaikkamäärän kasvun myötä aiempaa useampi asukas löysi työpaikan kotikunnastaan sen sijaan, että olisi käynyt töissä muualla. Työllisyysasteeseen tai muuttoliikkeeseen valtionosuuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta. Tulosten perusteella kunnan nettomuuton lisäämiseen yhdellä henkilöllä tarvittaisiin yli 150 000 euron lisäys valtionosuuksiin. Tosin tämän arvion tilastollinen virhemarginaali on tutkijoiden mukaan melko suuri.
"Tulokset osoittavat, että valtionosuudet voivat piristää paikallista taloudellista toimintaa ja lisätä työpaikkojen määrää. Sen sijaan merkittävää vaikutusta työllisyysasteeseen tai kuntien väliseen muuttoliikkeeseen ei tutkimuksessa havaittu, arvioi Max Toikka.
Tutkimusaineisto ja menetelmät
Tutkimuksessa käytettiin yksityiskohtaista aineistoa valtionosuuksista ja kuntien taloudesta. Kuntia seurattiin vuosina 2010–2019, eli sekä ennen uudistusta että sen jälkeen. Tutkimuksessa verrattiin valtionosuusuudistuksen voittajia ja häviäjiä toisiinsa. Voittajia olivat kunnat, joiden valtionosuudet kasvoivat yli 50 euroa asukasta kohti ja häviäjiä ne, joiden valtionosuudet vähenivät yli 50 euroa asukasta kohti. Vuosittaiset valtionosuudet asukasta kohti kasvoivat keskimäärin 300 eurolla tutkimuksessa tarkastelluissa voittajakunnissa verrattuna häviäjäkuntiin. Ennen uudistusta talous kehittyi samalla tavalla voittaja- ja häviäjäkunnissa. Siksi uudistuksen jälkeinen erkaneva kehitys kertoo valtionosuuksien muutoksen vaikutuksista kuntiin.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa SustAgeable-tutkimushanketta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu LyytikäinenTutkimusprofessoriVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 29 551 9431teemu.lyytikainen@vatt.fiMax ToikkaVäitöskirjatutkijaAalto-yliopisto / Taloustiede
Puh:+358 295 519 454max.toikka@aalto.fiSander RamboerErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 25 951 9506sander.ramboer@vatt.fiLiitteet
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Käännetty arvonlisävero kasvatti rakennusalan verokertymää merkittävästi19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.
Teemu Lyytikäinen nimitetty VATT:n tutkimusprofessoriksi18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkäaikainen johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto joulukuussa 2024.
VATT Datahuone: Itäisen ja pohjoisen Suomen talouskehityksessä ei merkittävää eroa muuhun maahan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen17.12.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
VATT: Minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa12.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen suunnitteleman ilmastoinvestointien verotuen on epäilty olevan ristiriidassa yrityksille vastikään säädetyn 15 prosentin miniveron kanssa. ”On herättänyt kysymyksiä, onko tässä kaksi järjestelmää, jossa toinen söisi toisen hyödyt. Minimiveron ja verotuen törmäys ei kuitenkaan näytä kovin dramaattiselta, vaan minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa” kertoo johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Tutkimus: Vuoden 2018 alkoholilaki siirsi myyntiä Alkosta kauppoihin – kulutus ei lisääntynyt11.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Alkoholilain uudistuksen jälkeen aiempaa vahvempien alkoholituotteiden myynti kaupoissa viisinkertaistui Alkon aiempaan myyntiin nähden. Alkoholin kokonaiskulutus ei kuitenkaan vaikuta lisääntyneen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme