Tutkimus: Käännetty arvonlisävero kasvatti rakennusalan verokertymää merkittävästi
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.
Suomessa rakennusalalla on ollut käytössä yritysten välisessä kaupassa vuodesta 2011 alkaen käännetty arvonlisävero, jossa palvelun ostaja on velvollinen laskemaan ja tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Tavoitteena on vähentää veronkiertoa ja harmaata taloutta rakennusalan alihankintaketjuissa. Vastaava toimialakohtainen käännetty arvonlisävelvollisuus on käytössä myös yli 50 muussa maassa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n erikoistutkijat Annika Nivala ja Aliisa Koivisto sekä VATT:n ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juho Junttila tutkivat tuoreessa tutkimuksessaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalalla. Tutkimus osoittaa, että verovastuun siirtäminen rakennuspalveluiden ostajille käytännössä siirsi verovastuuta pienemmiltä toimijoilta suurille yrityksille. Tulosten mukaan tämä vähensi tehokkaasti harmaata taloutta ja kasvatti verokertymää.
”Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koski vain neljännestä rakennusalan liikevaihdosta. Siitä huolimatta uudistus kasvatti alan verokertymää noin viisi prosenttia. Verokertymän kasvu syntyi erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten, eli pienempien aliurakoitsijoiden, myynneistä”, kertoo Annika Nivala.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on kustannustehokas keino kitkeä harmaata taloutta
Tutkimuksen mukaan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto kasvatti rakennusalan verotuottoja viidellä prosentilla eli noin 90 miljoonalla eurolla vuodessa. Vaikutus on merkittävä, kun huomioidaan, että käännetty arvonlisävero koski vain rakennuspalveluiden myyntiä toisille rakennusalan yrityksille, mikä vastaa noin neljännestä rakennusalan myynnistä.
Uudistus vaikutti eniten pienistä yrityksistä kerättyihin veroihin. Mikroyritysten, joiden vuosimyynti on alle 100 000 euroa, ilmoittamat arvonlisäverot kasvoivat noin 14 prosenttia, mikä vastasi 600 000 euron lisäystä verokertymään. Suurin taloudellinen vaikutus oli pienemmillä aliurakoitsijoilla (vuosimyynti 400 000–2 miljoonaa euroa). Näiden yritysten raportoima arvonlisävero kasvoi 8 prosenttia, kasvattaen verokertymää 34 miljoonalla eurolla.
Rakennusalalla on tyypillistä, että suuri yritys toimii pääurakoitsijana, joka hankkii rakennuspalveluja pienemmiltä aliurakoitsijoilta. Käännetty arvonlisävero siirsi tilitysvastuun aliurakoitsijoilta suurille yrityksille, mikä vähensi veronkiertoa. Tämä lisäsi myös myyntien ja työnantajamaksujen raportointia, mikä viittaa harmaan työn vähenemiseen.
"Tutkimuksemme mukaan käännetty arvonlisävero on toimiva tapa torjua harmaata taloutta. Se on myös kustannustehokas, koska se ei vaadi lisäresursseja julkiselta hallinnolta”, toteaa Annika Nivala.
Tietoa tutkimuksesta:
Tutkimuksessa hyödynnetään aineistoa arvonlisäveroilmoituksista sekä erotusten-erotus (Difference-in-Differences) -menetelmää, jossa uudistuksen vaikutuksia verokertymään tarkasteltiin vertailemalla rakennusalan yrityksiä muihin yrityksiin, joihin uudistus ei vaikuttanut. Tutkimusasetelman avulla on mahdollista erottaa uudistuksen vaikutukset muista mahdollisista vaikutuksista. Tutkimus osoittaa käännetyn arvonlisäveron kausaalivaikutuksen verokertymään rakennusalalla. Tästä ei juuri ole aikaisempaa julkaistua tutkimusta.
Tutkimus:
Yhteyshenkilöt
Annika NivalaErikoistutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely, Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT)
Puh:+358 29 551 9405annika.nivala@vatt.fiLiitteet
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun yksikön partnerit ovat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Valtionosuuksien korotus parantaa kunnan taloudellista tilannetta, vaikutus muuttoliikkeeseen vähäinen20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.
Teemu Lyytikäinen nimitetty VATT:n tutkimusprofessoriksi18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkäaikainen johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto joulukuussa 2024.
VATT Datahuone: Itäisen ja pohjoisen Suomen talouskehityksessä ei merkittävää eroa muuhun maahan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen17.12.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
VATT: Minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa12.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen suunnitteleman ilmastoinvestointien verotuen on epäilty olevan ristiriidassa yrityksille vastikään säädetyn 15 prosentin miniveron kanssa. ”On herättänyt kysymyksiä, onko tässä kaksi järjestelmää, jossa toinen söisi toisen hyödyt. Minimiveron ja verotuen törmäys ei kuitenkaan näytä kovin dramaattiselta, vaan minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa” kertoo johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Tutkimus: Vuoden 2018 alkoholilaki siirsi myyntiä Alkosta kauppoihin – kulutus ei lisääntynyt11.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Alkoholilain uudistuksen jälkeen aiempaa vahvempien alkoholituotteiden myynti kaupoissa viisinkertaistui Alkon aiempaan myyntiin nähden. Alkoholin kokonaiskulutus ei kuitenkaan vaikuta lisääntyneen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme