Suomalainen maatalous nojaa sukupolvien ketjuun – tilaa myös uusille toimijoille

On tavallista, että suomalaisilla maatiloilla on pitkät perinteet, ja että tilat ja maatalouteen liittyvä tieto ja osaaminen siirtyvät sukupolvelta toiselle saman suvun sisällä. Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista tiloista on kolmannen tai neljännen sukupolven tiloja sijainnista ja tuotantosuunnasta riippumatta. Tähän ovat vaikuttaneet ns. Torpparilaki 1918, Pika-asutuslaki 1922 ja Maanhankintalaki 1945, joilla pyrittiin parantamaan maattomien torpparien tilannetta sekä mahdollistamaan sodanjälkeistä siirtoväen asutusta.

Maatilojen joukkoon mahtuu paljon myös tiloja, joissa tilaa isännöi jopa 12. tai sitä vanhempi sukupolvi. Siipikarjatiloista huomattavan suuri osuus on vanhoja tiloja, joilla on alun perin ollut joku muu tuotantosuunta.

Kauhavalla broileritilaa vaimonsa kanssa pitävä Harri Sippola on tilansa isäntä jo 15. polvessa. Alaa opiskelleen Sippolan mukaan päätös tilan isännyydestä oli kypsynyt mielessä jo nuorelta iältä saakka.

– Se on ihan lapsesta asti ollut sellainen ajatus, että tähän ryhdyn. Kyllä sitä myös tietoa ja osaamista alasta kertyy koko elämän ajan, kun tilalla kasvaa. Pikkuhiljaa oppii asioita, kertoo Sippola.

Alalla aloittaa myös koko ajan uusia toimijoita. Lammas- ja varsinkin hevostiloissa on lukuisia ensimmäisen sukupolven tiloja, mutta myös marjanviljely ja kananmunantuotannossa uusien yrittäjien määrä on keskimääräistä suurempi. Lapin ja Pohjois-Karjalan tiloista huomattavan suuri osuus on ensimmäisen ja toisen polven tiloja.

Helsinkiläisellä Laurikaisen tilalla ei ole takanaan pitkää sukupolvien ketjua, vaan yrittäjä Samuli Laurikainen perusti luonnonmukaisesti tuotettuja, siemenestä kasvatettuja versoja valmistavan yrityksensä Silmusalaatin täysin nollasta 13 vuotta sitten. Laurikaisen mukaan täysin uuden toiminnan aloittamisessa on useita hyötyjä.

– Ei ole ainakaan suvun rasitteita tai velvoitteita taustalla. Tämä ei myöskään ole mihinkään sukutilaan tai kiinteään tilaan sidottu eli ei ole sellaista historiallista kytköstä, mikä myös antaa vapautta. Ja toki perinteinen maatila ihan jo yhtiömuotona myös asettaisi tekemiselle erilaiset raamit, toteaa Laurikainen.

Viljelijän ammatin arvostus nousussa

Maatalousalalla on tapahtumassa rakennemuutos. Tilojen määrä vähenee, mutta samalla olemassa olevien tilojen koko kasvaa. Vaikka maatilojen kokonaismäärä on Suomessa vähenemään päin, maanviljelijän ammatin arvostus nousee koko ajan. Suomen Kuvalehden toteuttaman tutkimuksen mukaan maanviljelijän ammatin arvostus on noussut tasaisesti vuodesta 1991. Vuoden 2024 tutkimuksen mukaan maanviljelijän ammatti oli jo 30. arvostetuin ammatti Suomessa, kun vuonna 1991 se oli vasta sijalla 169.

Liitteenä käyttöönne artikkeli, jossa 15. sukupolvessa Kohtamäen tilaa isännöivä Harri Sippola ja uudenlaisen maatalousyrityksen perustanut Samuli Laurikainen kertovat millaisia eroja yrittämiseen liittyy, kun taustalla on pitkät perinteet tai itseluodut toimintatavat. Tutkimustulokset ovat myös vapaasti käytössä lähde mainiten.

Lähde 1: Maatilojen kehitysnäkymät vuoteen 2024 – 2032, Kantar Agri Oy 

LIsätietoja: Pasi Saarnivaara, Kantar Agri Oy, pasi.saarnivaara@kantar.com

Lähde 2: Suomen kuvalehdet 1991-2024. Suomen kuvalehden tilaama Ammattien arvostus -tutkimus. Tutkimusyritykset: Verian (ent. Kantar Public) 2018, 2024, Taloustutkimus 1996–2010 ja M-tietokeskus 1991. Vastaajina 15-75-vuotiaita suomalaista Manner-Suomen alueelta. Vastaajamäärä eri vuosina 1576–2200 henkilöä. Arvioitavana 365-381 ammattia.