Päättöarvioinnin uudistus on luonut opettajan arviointityöhön jännitteitä
Uudistuneet arviointikriteerit peruskoulun päättöarvosanoille parantavat arvosanojen yhdenmukaisuutta ja opiskelijavalintojen oikeudenmukaisuutta. Uuden tutkimuksen mukaan uudistus on luonut opettajien arviointityöhön uudenlaisia jännitteitä.
Peruskoulussa on annettu päättöarvosanat uusien arviointikriteereiden avulla vuodesta 2021 alkaen. Uudistuksella on pyritty parantamaan arvosanojen yhdenmukaisuutta eli varmistamaan, että oppilaat saavat samalla osaamisella saman arvosanan. Jyväskylän yliopistossa toteutettu uusi tutkimus matematiikan ja fysiikan opettajista osoittaa, että uudistus on luonut arviointityöhön yllättäviäkin jännitteitä.
Tarkka arviointi ei välttämättä palvele oppimista
Tutkimuksen perusteella opettajat pitivät päättöarvioinnin yhdenmukaisuutta tärkeänä opiskelijavalintojen oikeudenmukaisuuden kannalta. Toisaalta moni opettaja koki, että yhdenmukaisuuden tavoitteen korostumisen vuoksi he ovat joutuneet tekemään kompromisseja oppimisen, ajankäytön ja oppilaiden hyvinvoinnin suhteen.
Päättöarviointi on monipuolista, sillä siinä huomioidaan lähes kaikki opiskeltavat tiedot ja taidot.
”Opettajat kokivat arvioitavien tavoitteiden ja arviointikriteerien monipuolisuuden opetuksen kannalta hyvänä ja oppiaineen luonteen mukaisena, mutta useiden tavoitteiden entistä tarkempi arviointi koettiin vaikeana tai jopa mahdottomana”, kuvailee Laura Ketonen.
Uudistus on reilu, mutta heikentää opettajan autonomiaa
Opettajat näkivät tarkentuneen arvioinnin ohjaavan yhdenmukaisempaan ja monipuolisempaan opetukseen ja arviointiin. Toisaalta tarkempien kriteerien nähtiin rajoittavan opettajan autonomiaa myös haitallisin tavoin, esimerkiksi heikentämällä mahdollisuuksia huomioida oppilaat yksilöllisesti.
Opettajat pitivät avoimia kriteereitä ja läpinäkyvää arviointia reiluna ja oppimista tukevana asiana. Toisaalta avoimuuden nähtiin antaneen osalle huoltajista intoa ja välineitä kyseenalaistaa opettajan arviointi silloinkin, kun siihen ei ole aihetta. Opettajat toivoivat, että huoltajat kiinnostuisivat nuorensa oppimisesta lukuvuoden aikana, ei vasta arvosanojen antamisen aikaan.
Päättöarvioinnin muutos järkyttää arvioinnin tasapainoa
Kaikenlainen arviointi ja oppimisen mittaaminen on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Arviointitietoa, esimerkiksi PISA-tuloksia, käytetään päätöksenteon tukena ja ne kiinnostavat myös suurta yleisöä.
Arviointi on kuitenkin myös opettajien käytössä oleva työkalu. Peruskoulussa arviointia käytetään etenkin kahdenlaiseen tarkoitukseen: toisen asteen opiskelupaikkojen jakamiseen ja oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen. Kaikki tutkimuksessa havaitut jännitteet ilmenivät juuri näiden kahden päätehtävän välillä.
”Näyttää siltä, että päättöarvioinnin uudistus on kohdistanut aiempaa enemmän huomiota oppilasvalintaan, ja sen seurauksena on syntynyt jännitettä oppimisen näkökulman kanssa”, selventää Ketonen.
Tämä dynamiikka ja tunnistetut jännitteet on syytä huomioida, kun arviointia kehitetään koulutasolla ja valtakunnallisesti tulevaisuudessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Ketonen, laura.k.ketonen@jyu.fi
Tupu RiikonenViestinnän asiantuntija
Puh:+358504766736tuulia.riikonen@hotmail.comLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Koneoppiminen vauhdittaa kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien määrittämistä (Hirvonen)30.8.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa fysiikan alan väitöstutkimuksessa kehitettiin raskasionitörmäysten virtausdynaamista mallintamista ja uusia koneoppimistekniikoita simulaatioiden nopeuttamista varten. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) CERN-LHC-kiihdyttimen korkean energian ydintörmäyksissä muodostuvan vahvasti vuorovaikuttavan aineen ominaisuuksien entistä tarkempaan kartoittamiseen.
Miksi juoksijat jakavat dataa lenkkeilystään muille?29.8.2024 14:42:39 EEST | Tiedote
Mediassa uutisoitiin alkuviikosta ilmiöstä, jossa kiireiset ihmiset palkkaavat toisia juoksemaan lenkkejä puolestaan sosiaalista mediaa varten. Jyväskylän yliopistossa Lauri Palsa ja Pekka Mertala ovat tutkineet liikuntaharrastajien suhdetta teknologiaan, ja ovat tunnistaneet syitä sille miksi teknologioita käytetään ja dataa jaetaan muille.
Kolme Jyväskylän yliopiston professoria valittiin Teknillisten tieteiden akatemiaan28.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisten tieteiden akatemiaan valittiin kolme Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijaa, Heikki Karjaluoto, Tommi Kärkkäinen ja Ilkka Pölönen. TTA on suomalainen tiedeakatemia, joka pyrkii edistämään teknistieteellistä tutkimusta sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.
Päästöt vaikuttavat vesieliöiden kasvuun ja käyttäytymiseen28.8.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus paljastaa, että kokoon kohdistuva valinta, kuten kalastusvalinta, saattaa vaikuttaa kalojen stressinsietokykyyn, joka puolestaan vaikuttaa merkittävästi kalojen kuntoon ja selviytymiseen muuttuvissa ympäristöissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että pitkäkestoinen altistuminen mangaanisulfaatille (MnSO4), joka on yleinen yhdiste kaivosten jätevesissä, vaikuttaa haitallisesti seeprakalojen kasvuun, fysiologiaan ja käyttäytymiseen.
Väitös 30.8.2024: Immuunisolujen tiheys ja sijainti vaikuttavat suolistosyöpäpotilaan ennusteeseen (Elomaa)26.8.2024 08:38:49 EEST | Tiedote
FM Hanna Elomaa tutki väitöskirjassaan immuunisolujen merkitystä suolistosyövässä sekä kartoitti immuuni- ja syöpäsolujen välisiä vuorovaikutussuhteita. Saadut tulokset edistävät suolistosyöpäpotilaan ennusteen arviointia ja voivat auttaa uusien syöpähoitojen kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme