Rakli ry

Täydennysrakentaminen pienentää hiilijalanjälkeä merkittävästi – rakennetussa ympäristössä potentiaalia nopeisiin päästövähennyksiin

Jaa

Raklin tuoreen vähähiilisyystiekartan case-esimerkit osoittavat, että tiiviimpi kaupunkirakentaminen vähentää rakennetun ympäristön päästöjä yli kolmanneksella. Käyttötarkoituksen muutoksilla ja tyhjien neliöiden käyttöönotolla säästöpotentiaali on jo yli 40 prosenttia. Purkaminen ja uuden rakentaminen tuottaa 15 prosentin päästövähennyksen.

Rakli toteutti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan ensimmäisen kerran vuonna 2020. Nyt tiekartta on päivitetty. Vähähiilisyystiekartta avaa konkreettisten esimerkkien kautta, kuinka kiinteistöalalla on mahdollista saavuttaa isoja ja nopeita päästövähennyksiä, ilman suuria lisäinvestointeja.

Vähähiilisyys edellyttää muutoksia kaavoituskulttuuriin ja maankäytön säädöksiin

Raklin tiekartan konkreettiset case-esimerkit osoittavat, että olemassa olevan rakennetun ympäristön täydennysrakentamisessa päästövähennyspotentiaali on merkittävä. Täydentävällä lisärakentamisella voidaan saavuttaa neliötä kohti suurempi päästövähennys (36 %) kuin purkavalla lisärakentamisella (15 %). Käyttötarkoituksen muutoksella tyhjiä toimitiloja voidaan ottaa asuinkäyttöön, jolla on pinta-alaa kohden kaikkein merkittävin säästöpotentiaali (42 %).

Kaupunkirakenteen tiivistäminen pienentää myös asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, kun palvelut ovat lähempänä.

”On järjetöntä säilyttää rakennuksia tyhjänä tai puolityhjänä paikoissa, missä niitä haluttaisiin käyttää ja samaan aikaan rakentaa uusia rakennuksia kauemmas keskustoista ja aiheuttaa sitä kautta lisää päästöjä. Erityisesti kaavoituspuolella tarvitaan kulttuuri- ja toimenpidemuutosta, jotta tyhjät tilat saadaan kaupungeissa uuteen käyttöön ja täydennysrakentaminen helpottuu”, Raklin johtaja Mikko Somersalmi toteaa.

Nopeita päästövähennyksiä voidaan saavuttaa ilman merkittäviä lisäinvestointeja

Tiekartan skenaariolaskennat ja case-esimerkit osoittavat, että jo olemassa olevilla keinoilla ilman lisäinvestointeja ja uusia teknologioita voidaan saavuttaa 77 prosentin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Jos tiekartan case-esimerkkien tulokset skaalattaisiin, eli Raklin toimenpide-ehdotukset vietäisiin käytäntöön laaja-alaisesti, saavutettaisiin tähän vielä 3 prosentin lisäpäästövähennys vuoteen 2035 mennessä.

”Innovatiiviset ratkaisut, kuten uudet rakennusmateriaalit ja kehittyvä tekniikka, vaikuttavat olennaisesti alan päästöihin ja niitä tarvitaan tulevaisuudessa. Niiden kehitys kuitenkin kestää ja päästövähennyksiä tarvitaan pikaisesti. Tiekartta osoittaa, että nykyisillä ratkaisuilla ja ehdottamillamme toimenpiteillä, kuten täydentävällä lisärakentamisella ja käyttötarkoituksen muutoksilla, päästövähennyksiä saadaan jo nyt”, Somersalmi toteaa.

Kaupunkien tiivistäminen tulee tehdä biodiversiteetti huomioiden

Täydentävässä lisärakentamisessa on huomioitava riittävät ja monimuotoiset luontoalueet.

”Täydennysrakentamisella voi olla positiivisia biodiversiteettivaikutuksia, kun huomioidaan esimerkiksi kasvillisuuden lajirikkaus, puiden suojelu ja arvokkaat luontoalueet. Lisäksi täydennysrakentamisella ja käyttötarkoituksen muutoksilla säästetään muita, koskemattomia luontoalueita, kun uusille alueille rakentamisen sijaan pystytään hyödyntämään jo rakennettua ympäristöä”, Somersalmi toteaa.

Luonnolla on suuri vaikutus kaupunkilaisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Hyvinvoinnin ja luontosuhteen kehittymisen lisäksi luontoalueet voivat vähentää rakennusten energiankulutusta esimerkiksi varjostamalla toimisto- ja asuinrakennuksia ja näin tasaamalla lämpötilojen vaihtelua. Viherpinnat ovat tärkeitä myös hulevesille.

Vuonna 2021 Suomen rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli 14,5 MtCO2e, josta Raklin jäsenten osuus oli 14,8 prosenttia. Suomen kokonaispäästöt vuonna 2021 olivat 48,0 MtCO2e1). Rakennetun ympäristön hiilijalanjälki oli siis noin 30 prosenttia koko Suomen vuoden 2021 hiilijalanjäljestä.

1) https://stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on maamme kattavin ja vaikuttavin ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien järjestö. Valvomme jäsentemme etua, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä teemme työtä kestävän elinympäristön puolesta. Tarjoamme myös tutkittua tietoa vastuullisen päätöksenteon tueksi sekä kehitämme toimialaa ja jäsentemme osaamista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rakli ry

Rakentamisen vaikeudet jatkuvat, mutta pahin kuoppa näyttää olevan takanapäin10.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomessa rakentamisen alamäki on ollut muita euroalueen maita syvempi. Alan vaikeudet jatkuvat kuluvanakin vuonna, mutta laskeva korkotaso, alhaisempi inflaatio ja taloustilanteen kohentuminen tukevat rakentamisen toipumista. Rakentamisen määrän ennustetaan supistuvan edelleen 5–6 prosenttia kuluvana vuonna ja kääntyvän noin 6 prosentin kasvuun vuonna 2025. Kiinteistökauppamarkkinassa eletään odottavissa tunnelmissa, mutta kiinteistösijoittajat ovat varovaisen optimistisia loppuvuoden suhteen. Näin kertoo rakentamis- ja kiinteistöalan näkymistä Raklin suhdannekatsaus.

Mediatilaisuus ti 10.9. klo 9–10: Milloin Suomessa koetaan suhdannekäänne? Rakli julkistaa uudistetun kiinteistösijoittamisen ja rakentamisalan suhdannekatsauksensa syksylle26.8.2024 08:00:00 EEST | Kutsu

Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli julkaisee kiinteistösijoittamiseen ja rakentamisalaan keskittyvän suhdannekatsauksensa tiistaina 10.9. Suhdannekatsauksessa päivitetään rakentamisen markkinan tämänhetkinen tilanne sekä käsitellään kiinteistösijoittamisen näkymiä: Milloin suhdannekäänne tapahtuu Suomessa ja voidaanko jo havaita merkkejä piristymisestä? Miten suhdannekäänne vaikuttaa kiinteistö- ja rakentamisalaan? Milloin kiinteistösijoittaminen käynnistyy uudelleen takkuamisen jälkeen ja miten se vaikuttaa asuntokaupan ja rakentamisen näkymiin?

Mediatilaisuus ti 27.8. klo 9–10: Miten kaupungeissa vähennetään rakennetun ympäristön päästöjä? Raklin tiekartta avaa konkreettisia keinoja13.8.2024 10:28:21 EEST | Kutsu

Raklin vähähiilisyystiekartan perusteella kaupungeissa on valjastettava hukkaneliöt hyötykäyttöön ja edistettävä täydentävää lisärakentamista biodiversiteetti huomioiden. Kiinteistöjen käyttötarkoituksia joustavasti muuttamalla ja rakentamisen tiivistämisellä voidaan saada merkittäviä päästövähennyksiä.

Helsinki Research Forum: Pääkaupunkiseudun toimistotilojen vajaakäyttö lievässä kasvussa1.7.2024 10:06:12 EEST | Tiedote

Helsinki Research Forum päivitti pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöasteen sekä tarkastelussa olevan toimistokannan. Kesäkuun 2024 lopussa tyhjää toimistotilaa oli 624 000 neliömetriä. Vajaakäyttöaste nousi edellisen kvartaalin loppuun verrattuna 0,2 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät muutokset nähtiin Otaniemessä, Aviapoliksessa ja Keilaniemessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye