Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tutkimus: Yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaiten menestyvien yritysten perustajat ovat usein entuudestaan hyvätuloisia tai tulevat yrittäjäperheestä. Yrittäjäksi ryhtyminen kasvatti kuitenkin merkittävästi tuloja pidemmällä aikavälillä taustasta ja aiemmista tuloista riippumatta.

Ruoholahti, yritykset ja veneet
Ruoholahden Technopolis

Tutkijat Jarkko Harju Tampereen yliopistosta, Toni Juuti Laboresta ja Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) tarkastelivat laajojen väestötason aineistojen avulla suomalaisten yrittäjien tulokehitystä ja menestymistä yrittäjänä. Tutkimuksen mukaan vanhempien yrittäjätausta ja aiempi menestys työelämässä ovat yhteydessä yrittäjänä menestymiseen, mutta yrittäjät ansaitsivat keskimäärin paremmin kuin palkansaajat taustasta tai aiemmasta tulotasosta riippumatta.  

Yrittäjäksi ryhtyminen kasvattaa tuloja kaikilla tulotasoilla 

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten listaamattomien yritysten perustajien tuloja ennen yrittäjäksi ryhtymistä ja sen jälkeen. Tutkimuksen perusteella uuden listaamattoman osakeyhtiön perustajat tienasivat kymmenen vuotta yritystoiminnan aloittamisen jälkeen keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin palkkatyössä olevat, kun tuloerot ennen yrittäjäksi ryhtymistä huomioidaan.  

Iso osa yrittäjistä oli hyvätuloisia jo ennen yrittäjäksi ryhtymistään (kuvaaja 1). Peräti 17 prosenttia yrittäjistä kuului parhaiten tienaavan viiden prosenttiin joukkoon väestöstä ja yli viisi prosenttia kuului parhaiten tienaavan prosentin joukkoon. Aiemmin työmarkkinoilla menestyneet korkeapalkkaiset henkilöt myös menestyvät erityisen hyvin yrittäjinä.  

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun koko tulojakaumalla, eli yrittäjäksi ryhtyminen parantaa tuloja myös aiemmin keski- ja pienituloisilla. Lisäksi uusien yrittäjien todennäköisyys päätyä parhaiten tienaavan prosentin joukkoon on huomattavasti suurempi kuin palkansaajan riippumatta tulojen lähtötasosta.  

"Tutkimuksen mukaan menestyvät yrittäjät ovat usein jo entuudestaan hyvätuloisia, mutta keskimäärin yrittäjyys myös kasvattaa tuloja merkittävästi, alkuperäisestä tulotasosta riippumatta. Lisäksi iso osa yritysten menestyksestä kanavoituu työntekijöille palkkojen kautta", muistuttaa tutkija Toni Juuti Laboresta.  

Menestyvät yrittäjät usein yrittäjäperheestä 

Vanhempien yrittäjätausta lisää sekä todennäköisyyttä ryhtyä yrittäjäksi että menestyä yrittäjänä. Siinä missä palkansaajista noin joka kymmenennellä on ainakin yksi yrittäjävanhempi, yrittäjillä näin on yli puolella.  

Yrittäjäperheiden lasten perustamat yritykset myös menestyvät muita yrityksiä paremmin sekä liikevaihdolla että työntekijöiden lukumäärällä mitattuna. Kun huomioidaan erot alkupääomassa ja toimialojen välillä, kymmenen vuotta perustamisen jälkeen yrittäjäperhetaustaisten yrittäjien yritykset ovat noin kaksi kertaa suurempia. Vanhempien tuloilla ei sen sijaan näytä olevan yhteyttä yrittäjäksi ryhtymiseen tai yrittäjänä menestymiseen.  

"Yrittäjäperheiden lasten yritykset menestyivät keskimääräistä paremmin vanhempien tulotasosta riippumatta, mikä osoittaa, että yrittäjätausta vaikuttaa yrittäjänä menestymiseen enemmän esimerkin ja ylisukupolvisen henkisen pääoman kuin varsinaisen rahallisen pääoman kautta", tutkija Toni Juuti selittää tutkimuksen tuloksia.  

Tutkimuksen aineisto ja menetelmät

Tutkimuksessa käytettiin laajoja suomalaisia väestötason rekisteriaineistoja yrittäjistä ja heidän yrityksistään 90-luvulta 2020-luvulle. Tämä ainutlaatuinen aineisto mahdollisti yksilöiden seuraamisen ajallisesti sekä ennen yrityksen perustamista että sen jälkeen, tarjoten yksityiskohtaisen kuvan yrittäjyyden menestystekijöistä. Tutkimuksen tulokset ovat kuvailevia eivätkä osoita syy-seuraussuhteita yrittäjien taustan ja tulokehityksen tai yrityksen menestyksen välillä.

Yhteenveto:  

  • Korkeat tulot ennen yrittäjyyttä ja vanhempien yrittäjyyskokemus ovat yhteydessä yrittäjäksi siirtymiseen ja yritystoiminnan menestykseen.  
  • Menestys jakautuu laajalle joukolle työntekijöitä, ja yrittäjyyteen liittyvä henkilökohtaisten tulojen kasvu on samanlaista riippumatta yrittäjän tulohistoriasta tai perhetaustasta.  
  • Yrittäjien yliedustus tulojakauman huipulla johtuu sekä hyvätuloisten valikoitumisesta yrittäjiksi että yrittäjyyden tuomasta tulojen kasvusta. 

Tutkimus:
Jarkko Harju, Toni Juuti ja Tuomas Matikka (2024) Stairway to Heaven? Selection into
Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance. VATT Working Paper 168.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Yrittäjien tulojakauma, omat tulot.
Kuvaaja 1: yli 5 prosenttia uusista yrittäjistä on eniten palkansaajina tienanneen prosentin joukossa ja melkein neljännes tulee ylimmästä kymmenyksestä.
Lataa

Liitteet

Linkit

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutustu työhömme tarkemmin: https://labore.fi/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tutkimus: Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus työmarkkinoilla on kasvanut – menestykseen voi nousta muutoinkin kuin älykkyydellä27.6.2024 15:32:41 EEST | Tiedote

Ulospäinsuuntautuneisuuden arvostus on kasvanut työmarkkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. “Tunnollisuus ja korkea koulutus ovat säilyttäneet arvostuksensa, mutta rinnalle on noussut myös ulospäinsuuntautuneisuus, johon kuuluvat sosiaalisuus, aktiivisuus ja energisyys”, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi tutkimuksesta, joka julkaistaan arvostetussa yhdysvaltalaisessa tiedejournaalissa Journal of Labor Economicsissa.

VATT: Suomi on liittymässä polttoaineiden päästökauppaan kustannustehokkaasti – mutta samalla ei tulisi luoda uusia tukiautomaatteja25.6.2024 12:00:17 EEST | Tiedote

Suomi on vuonna 2027 liittymässä liikenteen ja lämmityksen päästökauppaan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että liittymistä EU:n uuteen päästökauppajärjestelmään ollaan toteuttamassa kustannustehokkaalla tavalla. Tutkimusprofessori Marita Laukkanen kuitenkin kritisoi arvioita päästökaupan vaikutuksista polttoaineiden hintoihin, sekä mahdollisia kompensaatioita yrityksille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye