Miksi yrittäjät miehittävät tulojakauman huippua?
Tuloerot ja erityisesti huipputuloiset herättävät toistuvasti kiivasta akateemista ja talouspoliittista väittelyä. Useimmissa kehittyneissä maissa yrittäjien osuus tulojakauman huipulla on huomattavan suuri. Suomessa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajat kattavat liki puolet kaikista ylimpään yhteen prosenttiin kuuluvista tulonsaajista.
Miksi ja miten yrittäjät löytävät tiensä huipputuloisten joukkoon? Tuoreessa tutkimuksessamme 1 pyrimme valottamaan tätä ilmiötä hyödyntämällä kattavia suomalaisia väestötason aineistoja yrittäjistä ja heidän perustamistaan yrityksistä. Toisessa tutkimuksessamme 2 tarkastelemme, miten yritysvarallisuus ja sen jakautuminen perheenjäsenten kesken vaikuttavat tulojen jakautumiseen, myös yli sukupolvien.
Yrittäjyys yhteydessä tulojen nopeampaan kasvuun
Oletuksena usein on, että yrittäjien huipputulot ovat menestyvän yritystoiminnan ansiota. Tämä onkin usein totta. Tutkimuksessamme 1 havaitsimme, että uuden listaamattoman osakeyhtiön perustavat henkilöt tienaavat Suomessa keskimäärin noin 20 prosenttia enemmän kuin palkkatyössä olevat kymmenen vuotta yritystoiminnan aloittamisen jälkeen, huomioiden erot tuloissa ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimuksen perusteella yrittäjyys on yhteydessä tulojen kasvuun kautta koko tulojakauman. Yhteys yrittäjyyden ja parempien tulojen välillä pätee siis myös niille henkilöille, joiden tulot olivat alhaiset ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Havaitsemme myös, että uusien yrittäjien todennäköisyys päätyä huipputuloisimman yhden prosentin joukkoon on selvästi suurempi kuin tavallisten palkansaajien kautta koko tulojakauman. Yrittäjyys siis näyttää mahdollistavan isotkin harppaukset tuloissa myös aiemmin vähemmän tienanneille.
Yrittäjät ovat usein jo entuudestaan hyvätuloisia
Tulojen nopeampi kasvu on kuitenkin vain osa selitystä. Yrittäjäksi ei useimmiten päädytä sattumanvaraisesti. Tutkimuksessamme 1 tarkastelemme, miten omat tulot ennen yrittäjäksi ryhtymistä selittävät yrittäjäksi valikoitumista.
Keskeinen havainto suomalaisesta aineistosta on, että huipputuloiset palkansaajat ovat selkeästi yliedustettuina uusien osakeyhtiöiden perustaneiden joukossa. Ylimpään viiteen prosenttiin tulojakaumasta kuuluneet henkilöt perustavat jopa lähes viidenneksen kaikista uusista listaamattomista osakeyhtiöistä Suomessa, ja ylimpään yhteen prosenttiin kuuluneet henkilöt lähes viisi prosenttia kaikista näistä yrityksistä (ks. Kuvio 1). Nämä havainnot osoittavat, että iso osa uusista yrittäjistä oli tulojakauman huipulla jo ennen yrityksensä perustamista. Tämä tulojen mukaan tapahtuva valikoituminen on tulojen kasvun ohella merkittävä selittäjä sille, miksi yrittäjät ovat yliedustettuina tulojakauman yläpäässä.
Lisäksi työmarkkinoilla aiemmin loistaneet kovapalkkaiset henkilöt pärjäävät aineistomme perusteella erityisen hyvin myös yrittäjinä. He saattaisivat tosin olla lähellä tulojakauman huippua myös palkansaajina, elleivät olisi perustaneet omaa yritystä. Huomionarvoista on myös se, ettei valmiiksi hyvätuloisten valikoituminen yrittäjiksi selity sillä, että nämä perustaisivat esimerkiksi yhden henkilön konsulttifirmoja, joiden kautta he myyvät omaa työpanostaan muille yrityksille. Yli neljännes tulohuipulta tulevien yrittäjien firmoista toimii rakentamisen, tukkukaupan ja ravitsemuksen toimialoilla. Hyvätuloisten perustamat yritykset myös palkkaavat keskimäärin selvästi muita yrityksiä enemmän työntekijöitä.
Suurituloisimpien yrityksiin kertyy jakamattomia voittoja
Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi yritysvarallisuudella ja perheyrityksillä on oma roolinsa yrittäjien tulokehityksessä. Tuoreessa tutkimuksessa 2 havaitsemme, että yrityksiin jätetty jakamaton voitto on merkittävästi keskittynyt suurituloisimpien henkilöiden omistamiin yrityksiin. Jakamaton voitto kasvattaa yritysvarallisuutta, ja se voidaan ajatella yrittäjien ja omistajien tulona, joka voidaan tulevaisuudessa realisoida esimerkiksi myyntivoittoina yritystä myytäessä. Tämä varallisuus ei näy rekisteripohjaisessa tuloaineistossa, jotka sisältävät vain yrityksestä nostetut palkka- ja osinkotulot. Tulohuipulla tämän tavallisesti havaitsemattoman tulon osuus kokonaistulosta on varsin suuri: suurituloisimman yhden prosentin kaikista tuloista jakamattomien voittojen osuus on lähes 20 prosenttia.
Varallisuus ja tulot keskittyvät sukupolvien ajan
Yritysten periytyminen ja yritysomaisuuden siirtäminen seuraavalle sukupolvelle vaikuttavat merkittävästä huipputulojen kehitykseen ja tuloeroihin. Aineistostamme 2 käy ilmi, että yritysomistusten jakautuminen perheenjäsenten kesken on vahvasti sidoksissa omistajan tuloihin. Alaikäiset lapset eivät tyypillisesti omista vanhempiensa listaamattomia osakeyhtiöitä; alaikäiset lapset ovat yrityksen osaomistajina vain noin kahdessa prosentissa niistä useamman omistajan yrityksistä, joissa yhdellä henkilöllä on merkittävä omistajuus. Yritysomistuksen siirtäminen alaikäisille lapsille on kuitenkin huomattavasti yleisempää suurituloisimman yhden prosentin keskuudessa. Suurituloisten omistamista yrityksistä lähes neljällä prosentilla on alaikäisiä lapsia merkittävinä osaomistajina. Yhdessä tulohuipulle kasautuvan varallisuuden kanssa tällä ilmiöllä on todennäköisesti kauaskantoisia ylisukupolvisia vaikutuksia tulojen ja varallisuuden jakautumiseen Suomessa.
Uutta tutkimusta tulossa naisten aliedustuksesta tulojakauman huipulla
Lopuksi on syytä palata blogin otsikon provosoivan maskuliiniseen sanavalintaan. Olemme blogissa käsitelleet tutkimuksissa tehtyjä havaintoja yrittäjien tulokehityksestä, valikoitumisesta ja huipputuloisia yrittäjiä yhdistävistä tekijöistä. Näiden tekijöiden lisäksi on huomionarvoista, että valtaosaa listaamattomien yritysten omistajia yhdistää myös sukupuoli: Suomessa kaikista listaamattomien yritysten omistajista yli kolme neljäsosaa (76 prosenttia) on miehiä. Tämä heijastuu osaltaan myös tulohuipun sukupuolijakaumaan: ylimmässä yhdessä prosentissa tulonsaajia naisten osuus on vain noin 20 prosenttia (vuoden 2019 aineistossa). Tulevassa tutkimuksessa tavoitteemme onkin paremmin selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä naisten pieneen osuuteen sekä yrittäjissä että tulojakauman huipulla.
Blogin kirjoittajat:
Jarkko Harju (Tampereen yliopisto), Toni Juuti (Labore), Tuomas Matikka (VATT), Tuuli Paukkeri (VATT) ja Terhi Ravaska (Tampereen yliopisto ja VATT)
Lähteet:
- Jarkko Harju, Toni Juuti ja Tuomas Matikka (2024). Stairway to Heaven? Selection into Entrepreneurship, Income Mobility and Firm Performance. VATT Working Papers 168.
- Tuuli Paukkeri, Terhi Ravaska ja Marja Riihelä (2023). The Role of Privately Held Firms in Income Inequality. IFS Working Paper 23/36.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519 461tuomas.matikka@vatt.fiTuuli PaukkeriErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:+358 295 519411tuuli.paukkeri@vatt.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Valtionosuuksien korotus parantaa kunnan taloudellista tilannetta, vaikutus muuttoliikkeeseen vähäinen20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Kunnat, jotka saivat enemmän valtionosuuksia, pystyivät laskemaan veroja ja palvelumaksuja sekä lisäämään julkista kulutusta. Paikallisesti työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla, mutta vaikutus muuttoliikkeeseen oli vähäinen.
Tutkimus: Käännetty arvonlisävero kasvatti rakennusalan verokertymää merkittävästi19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus vähensi harmaata taloutta rakennusalalla siirtämällä verojen tilitysvastuun pieniltä alihankkijoilta suuremmille urakoitsijoille. Tuoreen tutkimuksen mukaan uudistus kasvatti rakennusalan verotuottoja vuosittain noin viidellä prosentilla, mikä vastaa noin 90 miljoonaa euroa.
Teemu Lyytikäinen nimitetty VATT:n tutkimusprofessoriksi18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) pitkäaikainen johtava tutkija ja tutkimusohjaaja Teemu Lyytikäinen on nimitetty tutkimusprofessoriksi. Viranmuutoksesta päätti VATT:n johto joulukuussa 2024.
VATT Datahuone: Itäisen ja pohjoisen Suomen talouskehityksessä ei merkittävää eroa muuhun maahan Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen17.12.2024 01:00:00 EET | Tiedote
Itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on jo pitkään mennyt taloudellisesti muuta maata heikommin. Työttömyys on yleisempää, tulot ovat matalammat ja työpaikkoja asukasta kohti on vähemmän kuin muualla Suomessa. Erot eivät näytä merkittävästi kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen raportti.
VATT: Minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa12.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen suunnitteleman ilmastoinvestointien verotuen on epäilty olevan ristiriidassa yrityksille vastikään säädetyn 15 prosentin miniveron kanssa. ”On herättänyt kysymyksiä, onko tässä kaksi järjestelmää, jossa toinen söisi toisen hyödyt. Minimiveron ja verotuen törmäys ei kuitenkaan näytä kovin dramaattiselta, vaan minimivero leikkaisi ilmastoinvestointien verotukea vain poikkeustapauksissa” kertoo johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme