Naisia rohkaistaan luonnontieteiden ja tekniikan tutkijoiksi

Kyseisillä aloilla tehdään merkityksellistä tutkimusta, joka edistää ratkaisuja useisiin globaaleihin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja energiamurrokseen.

Suomen Akatemia esittelee viisi tekniikan ja luonnontieteen naistutkijaa Tietysti.fi-sivustolla, jolla kerrotaan yleistajuisesti tutkimuksesta ja tutkitun tiedon merkityksestä. Tähän tiedotteeseen olemme koonneet heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan tutkijanurasta.

Aalto-yliopistossa vuodesta 2008 teknillisen fysiikan professorina työskennellyt nanotutkija Päivi Törmä muistelee fysiikan ja matematiikan tuntuneen helpoilta ja kiinnostavilta lukiossa. ”Uralla etenemiseen ja siellä pysymiseen vaikuttivat lahjakkuus, protestanttinen työmoraali, sinnikkyys, uteliaisuus, seikkailuhenki, taistelijanluonne ja näyttämisen halu.” Törmä on ollut muun muassa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikön johtaja, akatemiaprofessori ja akatemiatutkija.

Innostusta Törmä pitää yllä vaihtamalla tutkimusaihetta. ”Tutkijantyössä on hienoa tämä vapaus, että ei tarvitse vuosikausia jumittaa tekemässä jotain tylsää ja turhaa. Yhteistyö tuo myös innostusta, on vaan niin kivaa tehdä tutkimusta yhdessä fiksujen, mukavien ihmisten kanssa.”

”Jos haluat olla todella hyvä jossain, niin valitse tutkimuslinja ja panosta siihen täydellä sydämellä. Kannattaa valita jokin, missä on hyvä ja mikä tuntuu kiinnostavalta”, neuvoo Turun yliopiston materiaalitekniikan professori Kati Miettunen. Hän kehittää aurinkopaneeleja.

Droonitutkija, tutkimusprofessori Eija Honkavaara pitää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä ja kotona tärkeänä uralle. Työelämän joustojen ja ymmärtäväisen perheen avulla hän on päässyt toteuttamaan kutsumustaan tutkijana. Honkavaara työskentelee Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osastolla ja johtaa DroneFinland-tiimiä.

Luonnontieteisen ja tekniikan kiinnostus vähenemässä

Nuorempien tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien määrä yliopistoissa laskee useimmilla luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen aloilla. Suomalaisten jatko-opiskelijoiden rekrytointi on entistä haasteellisempaa, eikä tutkijanuran vaatimuksiin kuuluva kansainvälinen liikkuvuus houkuttele kaikkia.

Tampereen yliopiston apulaisprofessori Tatiana Minav tuli Suomeen suorittamaan maisterintutkintoa ja hänelle tarjottiin mahdollisuutta työstää gradua osana yliopiston projektia. Vuonna 2011 hän väitteli tohtoriksi. Useiden kansainvälisten tutkijavierailujen ja suomalaisissa yliopistoissa työskentelyn jälkeen Minav sai tutkijatohtorin rahoituksen Suomen Akatemialta vuonna 2015. Viime vuodet hän on toiminut Tampereella innovatiivisen hydrauliikan ja automaation ensimmäisenä naisprofessorina Suomessa.

 ”Tutkijan ura on mielettömän mielenkiintoinen ja merkityksellinen, mutta myös vaativa ammatinvalinta. Tämä koskee ihan kaikkia tutkijan uralle lähteviä sukupuolesta riippumatta”, korostaa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Leena Ukkonen.

Naishakijoiden vähäinen määrä luonnontieteissä ja tekniikassa on toimikunnan mielestä erittäin huolestuttavaa erityisesti tutkimuksen uudistumisen näkökulmasta. Toimikunta pyrkii osaltaan vaikuttamaan sukupuolten väliseen epäsuhtaan rahoituspäätöksentekoa ohjaavien linjaustensa ja kriteeriensä avulla.

Lue kaikki haastattelut www.tietysti.fi.

Tiedote ja haastattelut ovat toimitusten vapaasti käytettävissä. Toivomme, että mainitsette lähteenä Tietysti.fi-sivuston.

Lisätietoja:

• puheenjohtaja Leena Ukkonen, Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta, p. 044 5341 507, leena.ukkonen@tuni.fi
• tiedeasiantuntija Minna Räisänen, Suomen Akatemia, p. 0295 33 5072, minna.raisanen@aka.fi
• Unescon tiedote
• Suomen Akatemian tiedote LT-alojen rahoituspäätöksistä 2024
• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Suomen Akatemiassa