Mustia joutsenia vai lohikäärmekuninkaita? Aurinkomyrskyjen sormenjäljet auttavat tutkimaan Auringon fysikaalisia ilmiöitä ja ajoittamaan historiaa
Muinaiset aurinkomyrskyt voidaan havaita valtavina radiohiilipiikkeinä puiden vuosirenkaissa. Vastaavat myrskyt, joista sinkoutui korkeaenergisiä hiukkasia ja plasmaa, voisivat nykyään vahingoittaa satelliittijärjestelmiä ja sähköverkkoja. Nature-tiedelehdessä julkaistussa uudessa katsausartikkelissa korostetaan, että menneiden aurinkomyrskyjen merkkien tutkiminen auttaa niihin varautumisen lisäksi arkeologeja ajoittamaan tarkasti historiallisia rakennelmia.
1.–2.9. vuonna 1859 lennätinjärjestelmät Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa eivät toimineet, ja alkoivat kipinöidä. Suurin osa pohjoisesta ja eteläisestä taivaasta syttyi valonäytökseen, ja Maahan iski massiivinen geomagneettinen myrsky. Carringtonin aurinkomyrskyksi nimetty myrsky on yksi dokumentoidun historian voimakkaimmista. Kauempana menneisyydessä on todisteita myös kovemmista aurinkomyrskyistä.
Äärimmäiset aurinkomyrskyt liittyvä Auringon pidempiaikaisiin muutoksiin. Niiden tarkka syy ja yhteys paremmin tunnettuun Auringon noin 11 vuoden sykliin eli auringonpilkkusykliin ovat kuitenkin edelleen salaperäisiä. Aurinkomyrskyjen ja aurinkosyklien ymmärtäminen mahdollistavat Auringon aktiivisuuden ja avaruussään paremman mallintamisen ja ennustamisen.
”Uskomme, että vuoden tarkkuudella tehtävät radiohiiliajoitukset johtavat läpimurtoon Auringon äärimmäisten purkausten luonteen ymmärtämisessä, kuuluivatpa ne sitten Lohikäärmekuninkaan tai Mustan joutsenen malliperheisiin”, kertoo yksi uuden tutkimuksen kirjoittajista, professori Ilya Usoskin Oulun yliopistosta.
Nykyiset vertailut radiohiiliajoitettujen äärimmäisten aurinkomyrskyjen ja historiallisten havaintojen välillä eivät vielä pysty erottamaan kahta kilpailevaa skenaariota toisistaan. Mustan joutsenen skenaariossa rajut aurinkomyrskyt ovat yksinkertaisesti suurempia versioita tavallisista aurinkomyrskyistä. Lohikäärmekuningas-skenaariossa ne ovat historiallisista havainnoista poikkeavia fysikaalisia ilmiöitä. Kun radiohiiliaineistosta tunnistetaan lisää äärimmäisiä aurinkomyrskyjä, ymmärrys auringon fysikaalisista ilmiöistä kasvaa ja auttaa varautumaan tuleviin tapahtumiin.
Lue myös: Aurinkomyrskyt iskevät luultua paikallisemmin – nykyinen mittariverkko liian harva
”Radiohiili on ilmiömäinen menetelmä menneisyyden ymmärtämisessä - ei vain arkeologisten esineiden ajoittamisessa vaan myös maapallon toiminnan ymmärtämisessä, aina auringon prosesseista valtamerten dynamiikkaan”, sanoo professori Timothy Heaton Leedsin yliopistosta.
Radiohiili on luonnossa esiintyvä radioaktiivinen isotooppi, jota syntyy ilmakehässä. Aurinkomyrskyjen aikana radiohiilen tuotanto nousee huomattavasti. Viime vuosikymmenen aikana on mitattu vuotuisia radiohiilipitoisuuksia ikivanhojen puiden vuosirenkaissa, ja vahvistettu menneisyydessä olleen neljä äärimmäistä aurinkomyrskyä vuosina 993 jKr., 774 jKr., 660 eKr., 5259 eKr. ja jopa 7176 eKr. Useita muita mahdollisia tapauksia tutkitaan.
Aurinkomyrskyjen aikana havaittu huippu radiohiilipitoisuuksissa antaa arkeologeille ja ympäristötutkijoille tärkeitä oivalluksia. Radiohiiliajoituksen avulla voidaan määrittää tarkat päivämäärät äärimmäisten aurinkomyrskyjen aikana rakennetuille kohteille. Toisinaan myrskyn ainutlaatuiset sormenjäljet tunnistetaan radiohiilipitoisuuksissa, ja historialliset kohteet ja tapahtumat voidaan ajoittaa vuosiluvun tarkkuudella, kuten esimerkiksi Āraiši-järven puinen järvilinnoitus Latviassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Ilya Usoskin, Oulun yliopisto, avaruusilmaston tutkimusryhmä, 0294 48 1377, Ilya.Usoskin@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kultasakaalin levittäytymisen laajuudesta uutta tietoa – Tutkijat yllättyivät uusista tutkimustuloksista12.9.2024 06:16:00 EEST | Tiedote
Kultasakaali (Canis aureus) on laajentanut levinneisyysaluettaan nopeasti Euroopassa tuhansia kilometrejä. Se on levittäytynyt viime aikoina uusiin ympäristöihin, pohjoisessa jopa napapiirin pohjoispuolelle Suomessa ja Norjassa sekä etelässä Iberian niemimaalle. Oulun yliopiston tutkijat ovat yhdessä puolalaisten, norjalaisten ja espanjalaisten tutkijoiden kanssa selvittäneet levinneisyyden äärialueilta tavatun kolmen kultasakaalin alkuperää ja mahdollisia leviämisreittejä.
”Jos puhumme vain biodiversiteetistä, käsityksemme on lähtökohtaisesti riittämätön” – Geodiversiteetti täydentää luonnon monimuotoisuutta11.9.2024 06:14:00 EEST | Tiedote
Geodiversiteetti viittaa maapallon pintaosien elottoman luonnon monimuotoisuuteen, joka kattaa maaperän, kivilajit, pinnanmuodot, vesistöt ja myös maiseman. Tuore väitöstutkimus korostaa tutkimusmaailmassa yhä enemmän keskustelua herättävän geodiversiteetin merkitystä luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisessä ja sen hyödyntämistä luonnonsuojelussa. 6. lokakuuta on Unescon kansainvälinen geodiversiteetin päivä.
Oulun yliopiston lukuvuosi käynnistyi – rehtori Jouko Niinimäki painotti puheessaan sivistyksen ja faktojen merkitystä9.9.2024 15:16:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston lukuvuosi 2024 – 2025 avattiin Linnanmaan kampuksella 9.9. Aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna avajaispuhe oli dialogi. Rehtori Jouko Niinimäki piti juhlapuheen yhdessä Oulun teatterin toimitusjohtajan Anu-Maarit Moilasen kanssa.
Oulu Mining School 10 vuotta – juhlaviikko 16.–20.9. kokoaa kaivannaisalan Ouluun pohtimaan yhteistyön lisäämistä Pohjois- ja Itä-Suomessa – yleisölle luentoja ja avoimet ovet minirikastamoon4.9.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Kaivostoiminnan tutkimuksen ja koulutuksen merkitys on korostunut viime vuosina merkittävästi vihreän siirtymän kasvavien raaka-ainetarpeiden, ja Suomessa meneillään olevan malminetsintäbuumin myötä. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kaivannaisalan tutkimusyksikkö järjestää menestyksekkään kymmenvuotisen kaivannaisalan tutkimuksen ja koulutuksen kunniaksi Oulun Mining School -gaalaviikon 16.–20.9.2024.
Alle 16-vuotiaiden kuolleisuus puolittunut Suomessa 2000-luvulla30.8.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten kuolleisuus laski 50 prosenttia vuosien 2005 ja 2020 välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme