Audiomedia Oy

Metsänhoitoa pidetään Japanissa suojelua parempana ilmastotoimena

Jaa

–Jos täällä ei olisi metsätaloutta, ei olisi kylääkään, sanoo Higashishirakawa kylän Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kouki Taguchi. Kun 92 prosenttia kylän pinta-alasta on metsää, metsänkorjuu, kuljetukset ja sahat työllistävät kyläläisiä niin, että aluetalous pyörii sen varassa.

Higashishirakawa on kylä Kamon alueella, Gifun prefektuurissa Japanissa. Kylässä on runsaat 2000 asukasta ja 800 kotitaloutta, joista joka toisella on metsäomaisuutta. Kylä on valittu yhdeksi Japanin kauneimmista kylistä. Kylässä on metsiä noin 8200 hehtaaria, josta ylipuolet on talouskäytössä. Valtio omistaa metsistä noin 400 hehtaaria, kylä noin 450 hehtaaria ja loput ovat noin tuhannen yksityishenkilön omistuksessa.

–Yksityisten omistamat metsälöt ovat pirstaloituneet pieniksi palstoiksi ja niiden omistajat asuvat kaupungeissa. Heitä ei kiinnosta pienten metsien hoito eivätkä hakkuut, koska niistä ei saa mitään taloudellista hyötyä. Korjuukustannusten kanssa puun kuutiohinta on järeissä puissa 140 euroa, pienemmissä puissa 80 euroa, mistä metsänomistajan osuus on enemmillään 15 euroa kuutiolta. Tämä osoittaa, miten kallista puun korjuu vuoristoalueilla on, sanoo Taguchi.

Metsänhoitoyhdistys toimii valtion tuella ja jäsenmaksuilla. –  Myytyään puuhuutokaupassa, yhdistys maksaa korjuukulut ja korvauksen puun myyjälle. Kun puun hinta oli ennen korkeampi, kannatti yksittäisiäkin puita hakea rinteiltä. Nykyisen alhaisen hintatason aikana se ei ole enää kannattavaa.

Hakkuut parempia ilmaston kannalta kuin metsien suojelu

Valtio hakkaa omia metsiään hankalistakin vuoristoisista paikoista ilman taloudellista tuottavuutta metsien hoidon ja työllisyyden perusteella. – Periaatteena on päätehakkuut ja istutus. Jatkuvaa kasvatusta ei täällä käytetä, ellei sellaiseksi lasketa yksityisten metsänomistajien yksittäisten puiden korjuuta. Jos joku ei halua hoitaa metsiään, yhdistys ei voi sille mitään. Metsänhoitoyhdistys voi suositella, mutta se ei voi vaatia. Suurin osa metsänomistajista noudattaa suosituksia.

–80 prosenttia kylän metsien omistajista on Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä, jotka voivat hakea yhdistyksen kautta valtion tukea metsiensä hoitoon. Keskeinen syy valtion tuen maksuun on metsien hiilen sidonnan ylläpitäminen. Päinvastoin kuin Euroopassa, täällä halutaan hakkuilla estää metsien pusikoituminen, pitää ne terveinä ja hyväkasvuisina, jolloin ne sitovat hiiltä parhaiten.

Taguchin mukaan Japanissa metsänhoidolliset toimenpiteet ovat ilmaston kannalta parempia kuin metsien suojelu. – Hallituksen tavoitteena on sitoa päästöistä metsiin 3,9 prosenttia, mikä ei ole vielä toteutunut. Ympäristöliikkeellä on Japanissa pieni rooli, eikä metsien käytöstä käydä mitään merkittävää yhteiskunnallista keskustelua.

Metsän uudistamiskustannus 3000 euroa hehtaarilta

Vaikka laissa on säädetty metsän istutusvelvollisuus, sitä ei Koukin mukaan valvota eikä laiminlyönnistä tule seuraamuksia. – Uudistamiskustannus on 3000 euroa hehtaarilta ja sen vuoksi monet jättävät sen tekemättä. Jos hakataan, istutetaan samaa puuta tilalle. Aiemmin istutusvelvollisuus oli 3000 taimea hehtaarille, nyt 2000. Metsien eikä puutavaran sertifioinnilla ole mitään käytännön merkitystä Japanissa. Sillä voi olla imagoarvo erityisesti tuontipuussa, mutta kotimainen ostaja ei siitä välitä.

Kylän yhteisomistuksessa on 130 vuotta vanhaa suojelumetsää. Käymme metsässä, jossa puuston ikä on 70 vuotta.  Metsä on heikkokasvuista, koska sitä ei ole harvennettu, latvusten osuus on pieni ja se on liian tiheää. Taguchi esittelee mönkijänkokoista harvennushakkuiden tekoon tarkoitettua konetta, jolla yksityiset metsänomistajat korjaavat itse puitaan.

– Näiden pienkoneiden etu on se, ettei tarvitse rakentaa metsäteitä puutavaran kuljettamiseksi. Vuoristometsien korjuun kannalta välttämättömien teiden tekoon valtio antaa myös täyden tuen eli noin 15 euroa metriltä.

Seuraamme metsurin työtä jyrkissä rinteissä, joissa Hinoki-puun pitkät rungot kaadetaan ja vedetään kokonaisina tai pätkittynä ylhäällä olevalla vinssillä ylös tielle kuormattaviksi. Pisimmät vetomatkat voivat olla 200 metriä. – Rungot lastataan autoihin ja kuljetetaan Metsänhoitoyhdistyksen myyntipaikalle, jossa pidetään kaksi kertaa kuukaudessa huutokauppa. Pääosa menee kylän omille sahoille jatkojalostukseen.

–Vaikka Japanissa on suuri pula ammattimetsureista, meillä työvoiman saatavuus on ratkaistu koulutuksella. Tarjoamme koulutusta metsäalasta kiinnostuneille nuorille ja he saavat kauttamme työvälineet ja turvavarusteet. Meillä on nyt töissä 30 päätoimista metsuria.

null

Omakotirakentamisen määrä on romahtanut

Kylässä on kaksi sahaa, jossa toisessa on osuuskuntapohjainen omistus. Kummankin sahan vuosituotanto on noin 10 tuhatta kuutiota valmista sahatavaraa. – Myös sahat voivat saada valtion tukea enemmillään 50 prosenttia kuluista. Suurten korjuukustannusten vuoksi sahat eivät pyörisi ilman valtion tukea, sanoo Kouki.

–Kun paikallisella tasolla rakennetaan vähän, asiakkaiden tilaama sahatavara menee kylän ulkopuolelle rakentamiseen. Gifun kirjaston rakentaminen on hyvä esimerkki korkealaatuisesta puurakentamisesta, mihin paikallinen metsänhoitoyhdistys ja sahat toimittivat puutavaran.

Kun kolme vuosikymmentä sitten Japanissa rakennettiin miljoona seitsemänsataatuhatta taloa vuodessa, nyt määrä on tippunut alle kolmannekseen. Kun väestö vanhenee ja kaupungistuminen kiihtyy, ongelmaksi on tullut tyhjien talojen määrän kasvu.

–Rakentamisen vähyys, halpojen puulevyjen tulo markkinoille ja tuontipuu, erityisesti laadukas insinööripuu kilpailevat nykyisen puurakentamisen markkinassa paikallisen sahatavaran kanssa. Vaikka japanilainen puu on todella halpaa, rakentamisessa suositaan tuontipuuta sen laadun takia, huomauttaa Taguchi.

Jos verrataan paikallista puuta suomalaiseen sahatavaraan, japanilaisen puun lujuusominaisuudet eivät ole Koukin mukaan vertailukelpoisia. – Suomalainen valmiiksi liimattu insinööripuu on erittäin kysyttyä rakentamisen markkinassa. Paikallinen puu voi kilpailla halvan venäläisen raakapuun ja sahatavaran kanssa, jota tuodaan kiinalaisten välikäsien kautta Japanin markkinoille.

Artikkelisarja Japanista

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä. 

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Taguchi Kouki
kouki-taguchi@vill.higashishirakawa.gifu.jp

Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja   metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös  www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Tuontipuulla rakentava Japani saha- ja hirsitaloteollisuuden viennin veturina18.12.2024 09:33:34 EET | Artikkeli

Vaikka Suomen sahatavaran ja hirsitaloteollisuuden vienti on kokonaisuudessaan edelliseen vuoteen nähden ollut alemmalla tasolla, Japanin vienti on vahvassa kasvussa. Tammi-elokuun aikana Japaniin suuntautuneen viennin kasvu on ollut 22,9 prosenttia. –Japanin vienti on vetänyt aika hyvin tänä vuonna verrattuna moneen muuhun markkinaan. Suomen kannalta on mielenkiintoista seurata, saisivatko japanilaiset vihdoin katkaistua puutuotevirrat Venäjältä, sanoo Sahateollisuus ry.n toimitusjohtaja Tino Aalto. Kuutiomäärältään Japaniin vietiin tammi - elokuussa lähes puoli miljoonaa kuutiota saha- ja höylätavaraa. Japani on toimialalle toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Myös hirsitaloteollisuudelle Japanin vienti on ollut valopilkku, mistä esimerkiksi Honka on raportoinut aiemmin syksyllä. – Suomen viennin kehityksen kannalta keskeisiä seurattavia asioita ensi vuonna ovat jenin valuutan arvostus, Japanin puutuoteteollisuutta koskevat protektionistiset toimet ja rakentamisalan suhdannekeh

Ilmastopolitiikassa vauhditettava fossiilisten alasajoa ja teknisten nielujen käyttöönottoa12.12.2024 09:13:42 EET | Artikkeli

Suomi voi olla on vihreän siirtymän teknologian kehittäjänä eturintamassa, jos nyt panostetaan aktiivisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja jatkojalostuksen kehittämiseen, sanoo erottelutekniikan parissa työskentelevä professori Kristian Melin LUT -yliopistosta. Lahdessa sijaitsevaa yliopiston professuuria rahoittavan Marjatta ja Eino Kollin Säätiön asiamiehen Esko Kollin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden vuosittain tuottaman 20 miljoonan tonnin bioperäisen hiilidioksidin talteenotolla, hyötykäytöllä ja varastoinnilla voisyntyä suurta arvon lisää. Metsät sitovat vain 14 prosenttia globaaleista päästöistä Säätiö haluaa rahoittaa Kollin mukaan vihreän siirtymän teknologian kehittämistä siksi, että metsien nielujen kasvattamiseen perustuvasta ilmastopolitiikasta on siirryttävä voimakkaammin fossiilisten alasajoon ja hiilidioksidin talteenottoon. – Kun maailman metsät sitovat 14 prosenttia globaaleista päästöistä, pitää lisätä toimia sen 86 prosentin päästöosuuden laskemiseksi

Suomella hyvät edellytykset hiilidioksiditalouden suurvallaksi4.12.2024 14:12:34 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan teknisten hiilinielujen käytön merkittävää lisäämistä. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimusprojektissa on selvitetty, miten esimerkiksi metsäteollisuudesta ja jätteenpoltosta syntyvää biopohjaista hiilidioksidia otetaan talteen ja muunnetaan korkean jalostusasteen tuotteiksi. Kun metsien nieluihin perustuvaa Suomen ilmastopolitiikkaa on arvioitu metsäntutkijoiden parissa tehottomaksi, tulisi panostaa enemmän fossiilisten alasajoon, uusiutuvaan energiaan, teknisiin nieluihin ja hiilen talteenottoon. Bioperäisen hiilidioksidin jatkojalostuksessa valtava potentiaali –Suomella on valtava potentiaali olla yksi johtavista maista biopohjaisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Suomessa syntyy noin 30 miljoonaa tonnia biopohjaista hiilidioksidia vuodessa. Mikäli se otettaisiin talteen ja muunnettaisiin tuotteiksi, voisi Suomesta tulla merkittävä hiilidioksidista ja vedystä valmistettujen polymeerien ja liikennepolttoaineiden tuottaja ja viejä,

MEP Emma Wiesner: Uuden komission tunnustettava metsätalouden merkitys27.11.2024 07:42:00 EET | Artikkeli

Ruotsalaisen europarlamentaarikon Emma Wiesnerin mukaan uuden komission on tunnustettava metsätalouden ja biotalouden merkitys. – EU tarvitsee nyt vahvan strategian, jossa biotalous nostetaan yhdeksi teollisuuspolitiikan kärkihankkeista. Biotaloudella on myönteiset vaikutukset myös ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. –Vaikka Venäjän energian korvaamisesta on tullut Euroopalle suuri haaste, komissio on suhtautunut kielteisesti bioenergian käytön sisällyttämiseen energiapaketteihin. Tämä kielteinen asenne on erityisen ongelmallinen pohjoismaisille metsämaille, kuten Suomelle ja Ruotsille, joiden talous nojaa merkittävästi metsä- ja biotalouteen. Wiesner uskoo, että uusi komissio voisi omaksua myönteisemmän asenteen bioenergian käyttöä kohtaan. – Se vahvistaisi biotalouden merkitystä Euroopan taloudessa. Ympäristönäkökulmat dominoivat EU:n politiikkaa Wiesnerin mukaan EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tiukentuminen on asettanut uusia paineita metsätalouden kestävyyden mitta

Metsän mikrobeista raaka-ainetta lääketeollisuuteen19.11.2024 11:24:22 EET | Artikkeli

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye