Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: In house -yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset
Hallitus on viemässä läpi hankintalain muutosta, jolla rajoitetaan merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Kunnissa hankkeen etenemistä on seurattu hämmennyksen vallassa. Nyt 85 pienen kunnan kaupungin- ja kunnanjohtajat, pormestarit sekä Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että se harkitsee uudelleen aikomustaan asettaa sidosyksikön omistajakunnille mekaaninen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus.
– Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma on huolestuttava ja se sisältää jopa katastrofin ainekset. Toteutuessaan lakimuutos aiheuttaa todella suuren hallintohumpan ympäri Suomen. Muutoskustannusten on arvioitu olevan valtavat, ja nykyään hyvin toimivien palvelujen saatavuus vaarantuu, Isojoen kunnanjohtaja, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala kommentoi.
Jos lakimuutos etenee hallituksen kaavailujen mukaan, mm. jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöt joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen.
– Lainsäädännössä tulisi huomioida erilaisten kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanne. Voisiko mekaanisen sääntelyn sijasta tarkentaa määräysvallan käsitettä ja tuoda joustoja etenkin pienemmille kunnille ja sellaisille alueille, joissa markkinaa ei kerta kaikkiaan ole, Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas ehdottaa.
Markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata mekaanisen omistusosuuden lisäämistä lakiin.
Pienten kuntien kuntajohtajat toivovat, että maan hallitus tekisi päätöksensä harkiten ja tietoon perustuen. Hallituksen kaavailu toiminnan mekaanisesta rajoittamisesta on kuin moukari, joka rikkoo toimivia palvelujen järjestämistapoja.
Esitettyjen arvioiden mukaan yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa, mutta muutoskustannukset olisivat mittavat. Lisäksi osa kunnista on jo ilmoittanut, ettei in house -yhtiöiden purkamisen vaihtoehto ole yksityisiltä markkinoilta ostaminen, vaan silloin toiminta otettaisiin takaisin kunnan omiin hoteisiin.
Paikallisten yrittäjien osaamista hyödynnetään jo laajasti
– Jo tällä hetkellä kunnat hyödyntävät sidosyksikköjensä kautta lukuisten paikallisten yrittäjien osaamista. In house -yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta. Se, että nämä tällä hetkellä toimivat rakenteet rikotaan, ei palvele näitä pienyrittäjiä, eikä takaa kuntalaisille nykyistä parempia palveluja, Herrala tiivistää.
In house -yhtiöiden joustavan käytön tulee olla tulevaisuudessakin vaihtoehto erilaisten palvelujen järjestämisessä, vetoavat pienten kuntien kuntajohtajat.
– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä?
Lisätietoja:
Isojoen kunnanjohtaja, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala, p. 040 7647870
Ilomantsin kunnanjohtaja, verkoston varapuheenjohtaja Marjut Ahokas p. 040 1043101
Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä p. 040 7244603
Marttilan kunnanjohtaja Anne Ahtiainen p. 044 7449110
Vetoomuksen allekirjoittaneet kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä pormestarit:
ETELÄ-SUOMI
Risto Alaheikka, Luumäen kunta
Mervi Pääkkö, Parikkalan kunta
Johanna Mäkelä, Savitaipaleen kunta
Kari Kuuramaa, Taipalsaaren kunta
Pekka Määttänen, Hausjärven kunta
Jarkko Seppälä, Hartolan kunta
Markku Koskinen, Kärkölän kunta
Juha Rehula, Padasjoen kunta
Anne Ukkonen, Miehikkälän kunta
Terhi Lindholm, Pyhtään kunta
Outi Silander, Virolahden kunta
Juha Jokitalo, Karkkilan kaupunki
Jarkko Sorvanto, Lapinjärven kunta
Esa Ukkola, Myrskylän kunta
Katarina Helander, Pukkilan kunta
Juha-Pekka Isotupa, Siuntion kunta
Rauno Peltola, Kustavin kunta
Anne Ahtiainen, Marttilan kunta
Teemu Heinonen, Nousiaisten kunta
Satu Simelius, Sauvon kunta
Christina Båssar, Korsnäs kommun
LÄNSI-SUOMI
Mikko Huhtala, Evijärven kunta
Juha Herrala, Isojoen kunta
Tero Kankaanpää, Isonkyrön kunta
Marko Keski-Sikkilä, Karijoen kunta
Teemu Puolijoki, Kuortaneen kunta
Sami Alasara, Lappajärven kunta
Maija Pihlajamäki, Soinin kunta
Pekka Kanervio, Karstulan kunta
Marja Lehtonen, Kinnulan kunta
Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta
Mika Pasanen, Konneveden kunta
Tiina Pelkonen, Kyyjärven kunta
Tuomo Kärnä, Luhangan kunta
Arto Kummala, Petäjäveden kunta
Riku Siren, Juupajoen kunta
Tuija Ojala, Punkalaitumen kunta
Toni Leppänen, Ruoveden kunta
Mikko Airaksinen, Pomarkun kunta
Heli Kaskiluoto, Siikaisten kunta
Sam Leijonanmieli, Vimpelin kunta
ITÄ-SUOMI
Kimmo Jaatila, Enonkosken kunta
Mervi Simoska, Juvan kunta
Juho Järvenpää, Mäntyharjun kunta
Leena Ruotsalainen, Pertunmaan kunta
Rainer Leskinen, Rantasalmen kunta
Pasi Ahoniemi, Paltamon kunta
Harri Peltola, Puolangan kunta
Petteri Seppänen, Ristijärven kunta
Erno Heikkinen, Suomussalmen kunta
Maarika Kasonen, Heinäveden kunta
Marjut Ahokas, Ilomantsin kunta
Mikko Löppönen, Tohmajärven kunta
Jaakko Kuronen, Joroisten kunta
Harri Korhonen, Kaavin kunta
Airi Kinnunen, Keiteleen kunta
Juha-Pekka Rusanen, Kiuruveden kaupunki
Henri Ruotsalainen, Lapinlahden kunta
Johanna Viita, Pielaveden kunta
Anu Sepponen, Rautalammin kunta
Simo Mäkinen, Sonkajärven kunta
Lari Tiikasalo, Tervon kunta
Timo Kiviluoma, Tuusniemen kunta
Pia Harmokivi, Vesannon kunta
POHJOIS-SUOMI
Jari Penttilä, Halsuan kunta
Päivi Rautio, Lestijärven kunta
Lauri Laajala, Perhon kunta
Kari Pentti, Alavieskan kunta
Jonna Tamminen, Haapajärven kaupunki
Paula Karsi-Ruokolainen, Lumijoen kunta
Kari Jokela, Merijärven kunta
Matias Ojalehto, Reisjärven kunta
Antti-Jussi Vahteala, Sievin kunta
Pekka Iivari, Siikalatvan kunta
Mirva Haataja, Taivalkosken kunta
Anne Sormunen, Utajärven kunta
Pertti Severinkangas, Siikajoki
Tommi Kasurinen, Inarin kunta
Markku Vehkaoja, Kolarin kunta
Laura Enbuska-Mäki, Muonion kunta
Lauri Lehtinen, Pelkosenniemen kunta
Tuomas Aikkila, Ranuan kunta
Erkki Parkkinen, Sallan kunta
Vivi Marttila, Simon kunta
Päivi Kontio, Utsjoen kunta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntalaistutkimus: Millä perusteella suomalaiset äänestävät kuntavaaleissa?2.4.2025 01:30:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.
Ammatillisen koulutuksen käyttäjät entistä tyytyväisempiä, vaikka yleinen mielipide muuttunut negatiivisemmaksi1.4.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.
Äänestämään museoon, laskettelurinteeseen tai vaikka yhteysalukselle – kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta!31.3.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.
Anpassningsåtgärderna har haft effekt på kommunernas ekonomi – men utsikterna försämras28.3.2025 12:06:40 EET | Pressmeddelande
Enligt de ekonomidirektörer som besvarade Kommunförbundets enkät Ekonomibarometern har kommunernas ekonomiska situation förbättrats jämfört med hösten 2024. Ekonomidirektörerna bedömde den ekonomiska situationen på skalan 1–6, där en etta var mycket dålig och en sexa mycket bra. I genomsnitt var betyget för den ekonomiska situationen 3,8. I Ekonomibarometern hösten 2024 gav ekonomidirektörerna i genomsnitt betyget 2,9.
Talouden sopeuttamistoimet näkyvät kuntatalouden nykytilassa - kuntatalouden näkymät kuitenkin heikkenevät28.3.2025 10:28:04 EET | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on parantunut viime syksyn arvioista. Talousjohtajat arvioivat taloustilannetta asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä. Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,8. Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 2,9.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme